Sokotra

 

Sokotran pääsaari on Sokotra ja sen lähellä sijaitsevat pienemmät Samhah, Darsan Al-Ikhwan ja Abd al-Kuri. Pääsaari Sokotran sisämaassa sijaitsevat Hajhir-vuoret.^[1] Jabal Haggier kohoaa 1 419 metrin korkeuteen merenpinnasta. Saariston etäisyys Arabian niemimaan rannikosta on noin 300 kilometriä ja Afrikan rannikosta 240 kilometriä. Sokotran lounaisosat ovat kuivia ja paljaita, mutta sen muut osat saavat suhteellisen runsaasti sateita monsuunikautena heinäkuun ja joulukuun välillä.^[2]

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yli kolmasosaa Sokotran noin 800 kasvilajista ei esiinny missään muualla. Saaristossa kasvavaa sokotrantraakkipuuta (Dracaena cinnabari) sanotaan alkuperäiseksi lohikäärmeen veri -puuksi, ja siitä saadaan aiemmin tärkeää kauppatavaraa, punaista väriainetta, lohikäärmeen verta. Saarilla on myös eräitä endeemisiä lintulajeja. Kotoperäisiä matelijoita on 24, ja ainoita kotoperäisiä nisäkkäitä ovat lepakot. Sokotran saariryhmä valittiinkin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2008 rikkaan ja omalaatuisen kasvistonsa ja eläimistönsä ansiosta.^[3]

 

Sokotran nimen alkuperästä on useampia eri teorioita ja niistä yhden mukaan se on johdettu sanskritinkielisestä nimestä dvipa sukhadhara eli vapaasti käännettynä "autuuden saari". Saaret on joskus yhdistetty Vergiliuksen Panchaiaan ja dioskuureihin. Roomalaiset tunsivat saaret mahdollisesti nimellä Dioscoridis Insula. Sokotra oli mahdollisesti Iskuduru, joka mainitaan yhtenä Dareios I:n valtaamana maana. 100-luvulla elänyt Peripluksen nimettömäksi jäänyt kirjoittaja mainitsee osan saaren asukkaista puhuneen kreikkaa ja heidän käyneen kauppaa Arabian ja Intian kanssa. Sokotran erityinen vientituote olivat kilpikonnan kuoret. Kosmas Indikopleustes vieraili saarella 500-luvulla ja kirjoitti sen kreikankielisen väestönosan olevan peräisin ptolemaiosten valtakaudelta. Marco Polo mainitsee saarten ympäristössä harjoitetun valaanpyyntiä. Saaret on tunnettu pitkään myös merirosvojen tukikohtana.^[2]

Monet arabimaantieteilijät mainitsevat Sokotran omissa teoksissaan. Saaren asukkaiden mainitaan olevan kristittyjä arabeja ja al-Idrisi mainitsee Aleksanteri Suuren aikanaan korvanneen saaren alkuperäiset ja alkukantaiset asukkaat kreikkalaisilla siirtolaisilla Aristoteleen kehotuksesta. Ensimmäinen eurooppalainen saarilla sittemmin oli portugalilainen Afonso de Albuquerque, joka valtasi saaren vuonna 1507. Portugalin valta ei kuitenkaan jatkunut pitkään. Myöhemmin saarta hallitsivat Masqatin imaami ja Mahran sulttaani. Mahran sulttaanilla oli pääkaupunki Sokotralla Hadibussa. Britit miehittivät saarta viiden vuoden ajan sopimuksella Mahran sulttaanin kanssa vuodesta 1834. Brittiläisen Intian oli tarkoitus ostaa saari sulttaanilta pysähdyspaikaksi laivoille, mutta vuonna 1886 sulttaanikunnasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti ja osa Adenin protektoraattia, jota hallittiin Intiasta käsin. Hallinto siirrettiin Intiasta Lontooseen vuonna 1937.^[2]

Ensimmäinen kiitotie saarella valmistui vuonna 1940 ja vuonna 1942 valmistui suurempi kiitotie. Etelä-Jemenin itsenäistyttyä sen kiitotietä käyttivät tukikohtanaan Intian valtamerellä toimineet Neuvostoliiton ilmavoimien lentokoneet, minkä lisäksi saarille rakennettiin tukikohta Neuvostoliiton laivastolle. Etelä-Jemen perusti puolestaan saarille vankileirejä poliittisia vankeja varten. Etelä- ja Pohjois-Jemenin yhdistyessä 22. toukokuuta 1990 Sokotrasta tuli osa yhdistynyttä Jemenin tasavaltaa.^[2]

Jemenin sisällissodan aikana Sokotra on paljolti säästynyt muuta maata hävittäneiltä yhteenotoilta. Saaristo oli kansainvälisesti tunnustetun presidentti Abdrabuh Mansur Hadin hallinnon joukkojen alaisuudessa.^[4]

30. huhtikuuta 2018 Yhdistyneet arabiemiirikunnat osana meneillään olevaa Jemenin sisällissotaa lähetti joukkoja saarelle ja ottivat Sokotra lentokentän ja sataman hallintaan^[5]. 14. toukokuuta 2018 Saudi-Arabian joukkoja sijoitettiin myös saarelle^[6].Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen solmivat sopimuksen yhteisestä sotilasharjoituksesta ja Sokotran lentokentän ja sataman hallinnollisen valvonta palautettiin takaisin Jemenin hallintaan^[7].

Kesäkuussa 2020 saariston valtasivat kuitenkin Etelän siirtymäneuvostoa kannattavat taistelijat.^[8]

Sokotra on Jemenin uusin maakunta. Se perustettiin vuonna 2013 ja se käsittää koko saariston. Maakunta jakautuu kahteen piirikuntaan, jotka ovat Hidaybu ja Qulensya ja Abd al-Kuri.^[9]

 

Vuonna 2006 Sokotran kahden piirikunnan alueella asui yhteensä noin 44 000 henkilöä. Saariston asukkaat koostuvat sekä sunnalaisista että šiialaisista.^[10] Asukkaiden selvä enemmistö asuu pääsaari Sokotralla. Abd al-Kurilla on asukkaita vain muutama sata ja Samhalla vain noin tusina.^[11]

Sokotralaiset ovat sekoitus arabeja, intialaisia, somaleja ja entisistä orjista polveutuvia mustia. Sisämaan asukkaat ovat beduiineja, jotka kasvattavat vuohia, lampaita ja kameleja. Eteläinen rannikko on asumaton ja pohjoisrannikolla on noin 20 pientä kylää, joiden asukkaat harjoittavat esimerkiksi kalastusta.^[2] Sokotralla puhutaan sokotran kieltä, joka kuuluu nykyeteläarabialaisiin kieliin ja eroaa näin esimerkiksi arabian kielestä.^[11]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sokotra Wikimedia Commonsissa