Sanikkaiset
Sanikkaiset (Pteridophyta) ovat siemenkasvien ohella toinen putkilokasvien alakuntaan kuuluvista kaarista. Sanikkaiset ovat vanhimpia ja kehitystasoltaan matalimpia putkilokasveja. Ensimmäiset sanikkaiset olivat kortteita ja liekoja, jotka ilmestyivät devonikauden alussa noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Niillä ei ole kukkia, mutta lieoilla ja kortteilla on kukintoa muistuttava itiötähkä. Kivihiilikauden kasvistosta valtaosa muodostui sanikkaisista ja kivihiili koostuu lähinnä niiden jäänteistä.[1]
Sanikkaiset | |
---|---|
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: |
Sanikkaiset Pteridophyta Haeckel, 1875 |
Katso myös | |
Sanikkaiset ovat itiökasveja. Niillä on selvä sukupolvenvuorottelu; suvullinen polvi on haploidinen alkeisvarsikko, pieni vihertävä levy, joka kiinnittyy alustaansa juurtumahapsillaan. Sen pinnalla ovat siittiö- ja munasolupesäkkeet. Siittiöt uivat alkeisvarsikon pinnalla kosteuden turvin munasolujen luo, ja hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy varsinainen sanikkainen. Se tuottaa aikanaan itiöitä, joista kasvaa suvuttomasti uusia alkeisvarsikkoja.[2]
Luokittelu
muokkaaSanikkaisia pidetään taksonomisesti epäyhtenäisenä ryhmänä. Sanikkaisiksi kutsutut kasvit, liekomaiset, kortteet ja saniaiset, jaetaan kuuteen luokkaan: [3]
- Lycopodiopsida
- Isoetopsida
- Psilotopsida
- Equisetopsida
- Marattiopsida
- Pteridopsida (Polypodiopsida)
Saniaisia ja kortteita on aiemmin pidetty erillisinä ryhminä, mutta esitetyssä luokituksessa kortteet sijoittuvat saniaisten sisälle käärmeenkielisaniaisten ja varsinaisten saniaisten ryhmien väliin. Marattiopsida-luokkaa lukuun ottamatta kaikkien luokkien kasveja esiintyy myös Suomessa.
Vaihtoehtoinen luokittelu
muokkaaAiemmin sanikkaiset on jaettu alakaariin:
- Saniaiset (Pteridophytina), yli 10 000 lajia
- Haarusanikkaiset (Psilophytina), 14–15 lajia
- Liekomaiset (Lycopodiophytina), 1 323 lajia
- Kortemaiset (Sphenophytina), 16 lajia
Ryhmiä on pidetty myös itsenäisinä kaarina, jolloin niiden tieteellisen nimen päätteenä on -phyta.
Sanikkaisheimoja ja -sukuja
muokkaaTässä esitetään sanikkaisten luokista, lahkoista, heimoista ja suvuista epätäydellinen katsaus, joka sisältää kaikki Pohjoismaissa esiintyvät sanikkaiset.[3] (suomenkieliset nimet [4])
Kladi | Luokka | Lahko | Heimo | Sukuja |
---|---|---|---|---|
Lycopodiophyta Liekomaiset |
Lycopodiopsida | Lycopodiales | Lycopodiaceae – liekokasvit | Diphasiastrum – suomulieot eli keltalieot |
Huperzia – ketunlieot | ||||
Lycopodiella – konnanlieot | ||||
Lycopodium – tähkälieot eli riidenlieot | ||||
Isoëtopsida | Isoëtales | Isoëtaceae – lahnanruohokasvit | Isoëtes – lahnanruohot | |
Selaginellales | Selaginellaceae – mähkäkasvit | Selaginella – mähkät | ||
Monilophyta Saniaiset |
Psilotopsida | Ophioglossales | Ophioglossaceae – käärmeenkielikasvit | Botrychium – niittynoidanlukot eli noidanlukot |
Ophioglossum – käärmeenkielet | ||||
Psilotales | Psilotaceae – haarusanikkaiskasvit | Psilotum – haarusanikkaiset | ||
Equisetopsida | Equisetales | Equisetaceae – kortekasvit | Equisetum – kortteet | |
Marattiopsida | Marattiales | Marattiaceae | Marattia | |
Pteridopsida (Polypodiopsida) | Osmundales | Osmundaceae – kuningassaniaiskasvit | Osmunda – kuningassaniaiset | |
Hymenophyllales | Hymenophyllaceae – sammalsaniaiskasvit | Hymenophyllum – sammalsaniaiset | ||
Trichomanes – harjassaniaiset | ||||
Gleicheniales | Gleicheniaceae | Dicranopteris – aurinkosaniaiset | ||
Schizaeales | Schizaeaceae | Schizaea | ||
Salviniales | Marsileaceae – ormiokasvit | Marsilea – apilasaniaiset | ||
Pilularia – ormiot | ||||
Salviniaceae – kellussaniaiskasvit | Azolla – limaskasaniaiset | |||
Salvinia – kellusaniaiset | ||||
Cyatheales | Cyatheaceae – saniaispuukasvit | Cyathea – saniaispuut | ||
Polypodiales | Aspleniaceae – raunioiskasvit | Asplenium – raunioiset | ||
Blechnaceae – kampasaniaiskasvit | Blechnum – kampasaniaiset | |||
Dennstaedtiaceae – tesmasaniaiskasvit | Dennstaedtia – tesmasaniaiset | |||
Pteridium – sananjalat | ||||
Dryopteridaceae – alvejuurikasvit | Dryopteris – alvejuuret | |||
Polystichum – härkylät | ||||
Onocleaceae – helmisaniaiskasvit | Matteuccia – kotkansiivet | |||
Onoclea – helmisaniaiset | ||||
Polypodiaceae – kallioimarrekasvit | Platycerium – sarvisaniaiset | |||
Polypodium – kallioimarteet | ||||
Pteridaceae – sanikkakasvit | Cryptogramma – liesut | |||
Adiantum – adiantumit | ||||
Thelypteridaceae – sysi-imarrekasvit eli nevaimarrekasvit | Phegopteris – palleimarteet eli korpi-imarteet | |||
Thelypteris – sysi-imarteet eli nevaimarteet | ||||
Athyriaceae – hiirenporraskasvit | Athyrium – hiirenportaat | |||
Diplazium – myyränportaat | ||||
Cystopteridaceae – loikkokasvit | Cystopteris – loikot | |||
Gymnocarpium – pikkuimarteet eli metsäimarteet | ||||
Woodsiaceae – kiviyrttikasvit | Woodsia – kiviyrtit |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
- ↑ Ferns in Detail birdock.com. Arkistoitu 4.5.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Taksonomian lähde liekomaisia lukuun ottamatta: Smith, A., et al: A classification for extant ferns. (pdf) (englanniksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L. (suom. Vuokko, S. & Väre, H.): Suuri Pohjolan kasvio. (2. painos) Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1