Sète

Vuoteen 1927 saakka Sète vaihtoi useamman kerran nimeään. Nimen etymolgian jotkut johtavat hepreasta, toiset vakuuttavat sen olevan kelttiläinen. Erään koulukunnan mukaan nimi oli kreikankielistä perua. Yksimielisyys kuitenkin näiden kaikkien kesken vallitsee siitä, että nimen taustalla on voimakkaana esiin pistävä vuori nykyisen kaupungin keskellä ja kreikan kielinen sana kaupungille tai asutukselle τό Σίτιον (to sition). Nimi oli keskiajalla muodossa Seta, ja 1500-luvulla se muuttui muotoihin Ceta ja Cetia. Kun Montmorencyn herttua 1500-luvulla rakensi kaupunkiin mahtavat ympärysmuurit, kaupunki sai nimekseen Montmerencette. Ranskan kuningas Ludvig XIV käytti asiakirjoissaan kaupungista vaihdellen nimiä Sète, mutta myös Sette ja Cette.

1700-luvun alkupuolella nimestä Cette tuli kaupungin virallinen nimi. Se ei kuitenkaan estänyt kirjailijoita ja muista käyttämästä myös muita nimityksiä.

Kaupunginvaltuusto päätti 23. lokakuuta 1793, että kunnan virallinen nimi on vastedes Sète, koska nimi Cette voitiin sekoittaa samalla lailla kirjoitettavan pronominiin. Jo muutamaa vuotta myöhemmin nimi Cette oli kuitenkin jälleen käytössä, ja vaihtelua jatkui aina vuoteen 1927 saakka, jolloin päätettiin nimen palauttamisesta muotoon Sète perusteena lähinnä vuoden 1793 päätökset. Nimenmuutos vahvistettiin Ranskan hallituksen antamalla asetuksella 20. tammikuuta 1928.

Kaupunki on merkittävä kalastussatama ja tietenkin oman kantoninsa keskuskaupunki. Kaupungin kuvaa leimaa Välimeri ja Thaujärvi, joka on alueen isoin järvi, jonka erottaa Välimerestä kapea maakaistale. Toinen kaupunkia maantieteellisesti hallitseva elementti on vuoristo, joka kohoaa jylhänä kaupungin taustalla.

Kaupungin alue jakautuu eri osiin:

• Thaujärvi
• Ranta-alue Sètesta Marseillen kaupunkiin, jossa sijaitsevat mahtava ranta sekä kansallisen tason maantie- ja rautatieyhteys Montpellier’sta Béziersiin. Alueella on runsaasti myös viinitarhoja.
• Varsinaisesta keskustaan itään on huviveneilyyn, matkustajaliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen keskittynyt satama-alue.
• Canal du Midi, joka on yhteydessä Thaujärveen Marseillen kautta ja siten Toulousen ja Bordeaux'n kaupunkeihin, antaa oman ulottuvuutensa alueelle, kuten myös Rhônejoen kanava, jonka ulottuu myös Thaujärvelle saakka.

Kaupungin historiaan liittyviä päivämääriä ovat:

• Kaupungin nimi esiintyy varhaisina aikoina:
  • Klaudios Ptolemaios (Maantiede II.10.2.) : Σήτιον όρος
  • Avienus (Ora maritima): Setius...mons
  • Anianen asiakirja: fiscum..qui nuncupatur Sita
• 29. heinäkuuta 1666: Saint Louisin aallonmurtajan peruskiven virallinen laskeminen.
• 1684 : Vauban vieraili satamassa.
• 1703: Saint Louisin kirkon vihkiäiset.
• 24–29. heinäkuuta 1710: Brittien armeijan hyökkäys ja kaupungin valloitus, mutta Noaillesin herttuan johdolla kaupunki valloitettiin pian takaisin.
• 1710–1711: Saint Pierren linnoituksen ja Pyöreän tornin rakentaminen.
• 1724: Kaupungintalon ostaminen.
• 1744: Richelieu-linnoituksen ja Castellas-tornin rakentaminen.
• marraskuu 1807 – syyskuu 1808: britit yrittivät tuhota ja polttaa kaupungin.
• 21. toukokuuta 1821: Uuden aallonmurtajan peruskivi ja työt päättyivät 1869.
• 9. kesäkuuta 1839: Rautatieyhteyden avaaminen Montpellier-Cette.
• 6. toukokuuta 1872: Kauppakamarin perustaminen.

• 1882–1888: Suuret sataman kunnostustyöt.
• 1895: Paul Valéry -lyseon perustaminen.
• 1901: Sähköisen raitiovaunuliikenteen käyttöönotto.
• 20. tammikuuta 1928: Cette kaupunki ottaa nimekseen Sète.
• 1934: Sèten jalkapalloseura voitti Ranskan mestaruuden ja Ranskan cupin, ensimmäinen seura joka sai molemmat voitot.
• 12. marraskuuta 1942: Saksan armeija valloitti kaupungin.
• 25. kesäkuuta 1944: Sèteen kohdistui voimakkaita ilmapommituksia, ja merkittävä osa kaupungin teollisuudesta tuhoutui.
• 20. elokuuta 1944: Kaupunki vapautui saksalaisten miehityksestä.
• 1970: Paul Valéry -museo avataan yleisolle.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sète Wikimedia Commonsissa

• Sèten kaupungin viralliset sivut
• Sèten kaupungin matkailusivut
• Sète Quid-oppaan sivuilla
• Sète Ranskan tilastokeskuksen sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)