Roderick MacKinnon
Roderick MacKinnon (19. helmikuuta 1956, Burlington, Massachusetts) on yhdysvaltalainen neurobiologi. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2003 kaliumionikanavien tutkimisesta. MacKinnon jakoi palkinnon Peter Agren kanssa.[1]
| Roderick MacKinnon | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. helmikuuta 1956 Burlington, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Biokemia |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto |
MacKinnon opiskeli aluksi Massachusettsin yliopistossa Bostonissa. Vuoden jälkeen hän siirtyi Brandeisin yliopistoon syventämään tieteiden opiskeluaan. Siellä hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon biokemiassa vuonna 1978 opiskellessaan kalsiumin kulkeutumista solukalvon läpi Christopher Millerin laboratoriossa. Brandeisissa MacKinnon myös tapasi tulevan vaimonsa Alice Leen.
Valmistuttuaan Brandeisin yliopistosta MacKinnon siirtyi Tuftsin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Hän sai lääketieteen tohtorin arvon vuonna 1982. Lääketieteellinen ura ei kuitenkaan tyydyttänyt häntä ja hän palasi takaisin Brandeisin yliopistoon vuonna 1986. Vuonna 1989 hän siirtyi apulaisprofessoriksi Harvardin yliopistoon, jossa hän tutki kaliumionikanavien aktiivisuutta erityisellä skorpionin myrkystä tehdyllä aineella. Samalla hän tutustui röntgenkristallografiaan.
Vuonna 1996 MacKinnon siirtyi Rockefeller-yliopistoon professoriksi ja molekylaarisen neurobiologian ja biofysiikan laboratorion johtajaksi. Siellä hän aloitti tutkimaan kaliumkanavien kemiallista rakennetta. Ennen MacKinnonin tutkimuksia kanavien tavasta siirtää ioneja oli vain spekulaatioita. Vuonna 1998 hänen onnistui kollegoineen selvittää kaliumionikanavien kolmiulotteinen rakenne bakteereista röntgensädekristallografian avulla ja selittää sen avulla proteiinin selektiivisyys. Proteiini päästää lävitseen vain kaliumin mutta ei pienemmän natriumin ioneita. MacKinnon on saanut lukuisia tunnustuksia työstään.
Lähteet
muokkaa- ↑ Roderick MacKinnon Encyclopedia Britannica