Rauni Luoma

Rauni Luoma syntyi Juho Hermanni Luoman ja Dagmar Aleksandra Viola Lindqvistin kolmantena lapsena. Raunin isoveli Valio oli syntynyt 1909. Seuraava lapsi oli kuollut synnytyksessä, niinpä Dagmar Luoma ei uskaltanut synnyttää Raunia Oulussa, jossa perhe asui. Tuleva näyttelijä syntyi Helsingissä, missä hänet myös ristittiin kummivanhempiensa kodissa. Vain kymmenen kuukautta myöhemmin syntyi Raunin sisar, Dagmar Kaarina (Kaisu). Vuonna 1914 syntyi Luoman perheen kuopus, Mauri Juhana (Jusu).^lähde?

Lapsuutensa Luoma vietti enimmäkseen Oulussa. Hänen isänsä oli kotoisin Isostakyröstä, Pohjanmaalta. Raunin äidin juuret olivat Karjalohjalla Lönnhammarin kylässä. Siellä perhe myös vietti kesänsä. Sisällissodan aikana vuonna 1918 Luoman perhe oli Oulussa. Juho Luoma oli aktiivisesti valkoisten puolella, joten punaiset muodostivat perheelle turvallisuusriskin. Raunin isoäiti joutui puuttumaan sekä valkoisen että punaisen puolen harjoittamaan väkivaltaan. Luoman perheen kävi hyvin, sillä valkoiset valtasivat Oulun melko varhaisessa vaiheessa.^lähde?

Oulussa Luoma suoritti kansakoulun ja viisi luokkaa Oulun yhteiskoulua. Ruotsin kieli sujui, matematiikka ei. Hän jäi jopa luokalleen heikon matematiikan takia. Nuorta Luomaa inspiroivat erityisesti maantiede ja historia. Ystävineen hän harrasti muun muassa partiotoimintaa. Kesällä 1930 Rauni Luoma työskenteli Suomi-toimistossa Tukholmassa. Samana vuonna hänen isoveljensä Valio Luoma kuoli lento-onnettomuudessa. Suomeen palannut Rauni pääsi Helsingin Konservatorioon Einar Collianderin lauluoppilaaksi. Haave näyttelijänammatista kuitenkin vei kohti Näyttämöopistoa.^lähde?

Vanhemmat suhtautuivat Raunin näyttelijähaaveisiin ristiriitaisesti: äiti-Dagmar kannusti ja isä-Juho vastusti. Suomen Näyttämöopistoon Rauni Luoma pääsi 1932. Samalla kaksivuotisella kurssilla olivat muun muassa Hannes Häyrinen ja Kaarlo Halttunen. Valmistuttuaan Näyttämöopistosta 1934 Luoma sai töitä Varkaudesta, joka tuolloin oli noin 10 000 asukkaan kauppala. Samoihin aikoihin hänen nuorempi veljensä Jusu kuoli auto-onnettomuudessa. Näyttämöllä Rauni Luoma joutui eläytymään rooleihinsa huvinäytelmissä ja työntämään yksityiselämän murheet taka-alalle. Hänen uransa alkuaikojen näytelmäroolit olivat ikäluokalle tyypillisiä ingénue^selvennä-rooleja ja operettien diivoja.^lähde?

Kesällä 1935 Luoma oli mukana tekemässä elokuvaa Roinilan talossa. Isäntää näytteli Iivari Tuomisto, joka kannusti Luomaa liittymään Lahden Kaupunginteatteriin kaudeksi 1935–1936. Turun Teatteriin Rauni Luoma siirtyi syksyllä 1936. Teatterin talous oli kuralla. Turussa hän oli nimiosassa Hella Wuolijoen klassikkonäytelmässä Juurakon Hulda. Siellä hän näytteli myös Mika Waltarin Kurittomassa sukupolvessa. Waltarin ja Luoman välille syntyi lämmin ystävyyssuhde. Turun aikana Luoma teki ystäviensä kanssa pitkän Keski-Euroopan matkan; Mika Waltari antoi hänelle matka-apurahan kiitokseksi hyvästä roolisuorituksesta. Luoma ystävineen myös vietti erään kesäloman Marjatta ja Mika Waltarin kesäpaikassa Saimaalla Sulosaaressa.^lähde?

Viipurin Kaupunginteatterissa Rauni Luoma vaikutti vuosina 1938–1939. Siellä hän tapasi tuolloin naimisissa olleen kollegansa Uno Wikströmin. Heidän seurusteluaan paheksuttiin laajalti – häitä vietettiin heinäkuussa 1939. Ainoan lapsensa Luoma synnytti saman vuoden syyskuussa. Wikström halusi pojan nimen olevan Matti Hermes, mutta Luoman mielestä Matti Marius oli parempi. Nimeksi tuli lopulta Matti Marius ja kummeiksi Marjatta ja Mika Waltari. Pian avioliitto tuli tiensä päähän ja Wikström palasi ensimmäisen vaimonsa Irman luo. Tämä odotti jo kauan toivomaansa lasta Wikströmille. Vasta Uno Wikströmin kuoleman jälkeen 1949 Rauni Luoma ja Irma Wikström tekivät sovinnon.^lähde?

Talvisodan alla Viipurissa järjestettiin kymmenkunta ilmaisnäytäntöä yleisen mielialan kohottamiseksi. Viimeinen näytäntö ennen sotaa nähtiin 26. marraskuuta 1939. Näytelmä oli Wuolijoen Vastamyrkky. Neuvostojoukot pommittivat Viipuria ensimmäisen kerran 30. marraskuuta. Rauni Luoma lähti pienen poikansa ja äitinsä kanssa sotaa pakoon Pohjanmaalle, missä hän toimi lottana evakuoidun maataloushallituksen päätarjoilijana. Välirauhan aikana 1940–1941 Luoman näyttämö oli Kotkan Maakuntateatteri. Henrik Ibsenin Peer Gyntissä Luoma ansioitui eritoten laulutaidollaan.^lähde?

Akseli Nurmi ja Edvin Laine näkivät Rauni Luoman Peer Gyntissä ja vakuuttuivat hänen taidoistaan. Vuosina 1941–1949 Luoma oli kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatteriin. Pohjalaisen vapaussoturin tytärtä hieman arvelutti kyseinen teatteri, ja hän päättikin väistää kaikki poliittisluontoiset tilaisuudet. Vuonna 1943 Luoma sai johtajakseen Eino Salmelaisen, jolle hän muistelmissaan kertoo olevansa kiitollisuudenvelassa kaikesta, mitä näyttelijänä osaa. Hän näytteli Axel Breidahlin näytelmässä Kapina luostarissa, joka oli sota-ajan suursuosikkeja. Mustalaisruhtinattaren myötä Luomasta ja Kaarlo Kydöstä tuli sotavuosien tähtipari TTT:ssa. Mieluisimpia osia Luomalle oli mamselli Eufrosyne Schenbeck Serpin näytelmässä Katarina, kaunis leski. Elokuvaversiossa vuonna 1950 hänellä on pieni sivuosa, mamsellia esittää Rauha Rentola. Tampereen-vuosinaan Rauni Luoma tutustui muun muassa Urho Kekkoseen ja Sakari Tuomiojaan.^lähde?

Lähtiessään TTT:sta Luoma sanoi: ”Tässä nyt lähtee se Tampereen Työväen Teatterin täysin korvaamaton nuori naisnäyttelijä, jonka lähdön jälkeen kukaan ei muista hänen koskaan siellä olleenkaan.”^[1]

Vuonna 1949 Rauni Luoma siirtyi Arvi Kivimaan houkuttelemana Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin. Johtajana teatterissa aloitti samaan aikaan Luoman vanha tuttava Glory Leppänen. Luoma oli viihtynyt TTT:ssa, ja epäröi ratkaisunsa järkevyyttä. Hän kuitenkin pakkasi tavaransa junaan ja matkusti III:n luokan päivävaunussa pääkaupunkiin. Kansanteatterissa hän teki ristiriitaisia arvioita herättäneen parodian lausuja Elli Tompurista. Siellä hän myös oppi näytelmän Murheesta nousee Elektra yhteydessä hyvän säännön: Ei saa mennä puhuttelemaan ketään, joka on lähdössä näyttämölle. Hänen sisääntulonsa näyttämölle tuon näytelmän ensi-illassa meni hieman pieleen, koska hänelle oli tultu juttelemaan juuri ennen tärkeää hetkeä.^lähde?

Läpilyöntiroolinaan Luoma piti katkeran Hetan osaa Hella Wuolijoen näytelmässä Niskavuoren Heta keväällä 1952. Aikalaisarvostelun mukaan Luomalla oli ”kadehdittava taito pienin, usein lähes huomaamattomin ilmein ja elein elävöittää henkilönsä, tuoda heidät inhimillisinä olentoina lähelle katsojaa”.^lähde?

Rauni Luoman ehdottomina taiteellisina voittoina pidetään äidin osaa Eugene O’Neillin tragediassa Murheesta nousee Elektra ja Irina Arkadinan osaa Eino Kaliman ohjaamassa Anton Tšehovin näytelmässä Lokki.^lähde?

Suomen Kansallisteatteriin Rauni Luoma siirtyi 1955. Hänen sisääntulo-osansa oli rouva Markurell näytelmässä Markurellien perhe. Herra Markurell oli Aku Korhonen. Kansallisteatterin aikanaan Rauni Luoma näytteli usein Tauno Palon kanssa avioparia tai liittoihinsa kyllästyneitä ihmisiä, jotka löysivät toisensa. Luoman teatteriuran loppuaikoina tapahtui onnettomuus, jossa hän oli päästä hengestään. Tuolloin hänellä oli jo lonkkavaivoja. Muillakin näyttelijättärillä oli fyysiset vaivansa: Pia Hattaralla selkävika ja Rauha Rentolalla jalat. Luoma erosi Kansallisteatterista vuonna 1978.^lähde?

 

Rauni Luoman tunnetuin elokuvarooli lienee nimiosa Edvin Laineen ohjauksessa Niskavuoren Heta (1952). Hänet palkittiin roolistaan Jussi-palkinnolla. Myös teatterin puolella Luomalle lankesi usein Hetan osa. Akustina nähtiin kollega Kaarlo Halttunen, kuten elokuvaversiossakin. Radion Niskavuori-kuunnelmissa Luoma sai Niskavuoren vanhan emännän, Loviisan osan. Toinen arvostettu elokuvarooli on tamperelaisvamppi Maija Länsilehto Matti Kassilan elokuvassa Elokuu (1956).^lähde?

Enimmäkseen Luoma otti vastaan elokuvien pieniä sivuosia, kun Matti-pojan koulumaksut Britanniaan piti hoitaa. Tehdessään muistelmiaan hän soitti elokuvasäätiöön, sieltä kerrottiin hänen olleen mukana kaikkaan 27 elokuvassa. Tunnettuja elokuvia, joissa Rauni Luoma esiintyi, ovat muun muassa Kesäillan valssi, Vihaan sinua – rakas, Minä soitan sinulle illalla ja Onnelliset (Kesäillan valssin jatko-osa).^lähde?

Rauni Luoman viimeiseksi työksi jäi Loviisan osa Matti Kassilan elokuvassa Niskavuori (1984), ja hänen suoritustaan ylistettiin ja palkittiin. Luoma kertoi, että hän löysi Loviisan sisältään, hänen ei tarvinnut lainkaan näytellä. Hän sai Jussi-palkinnon roolistaan Helsingin Kaivohuoneella 3. toukokuuta 1985.^lähde?

Luoma vieraili usein Yleisradion Radioteatterin kuunnelmissa. Eräs hänen valteistaan oli taitava äänenkäyttö.^lähde?

Rauni Luoma esiintyi komediallisessa televisiosarjassa Katapultti (1971–1972).^[2]

Eläkevuosinaan Rauni Luoma piti omia runoiltamiaan, joiden nimeksi hän antoi Vapaasti valittua suomalaista runoutta. Hän lausui muun muassa Eeva Kilpeä ja Mika Waltaria. Runoiltoja järjestettiin muun muassa Willensaunassa sekä kiertueella ympäri Suomea. Kriitikko Jukka Kajavan mukaan ”täpötäydessä salissa ollut yleisö oli lumoutunut ja hengitti koko ohjelman ajan kuin samassa tahdissa.”^lähde?

 

Rauni Luoman toinen aviopuoliso oli arkkitehti Aarne Ervi. Luoma ja Ervi olivat tutustuneet pintapuolisesti jo 1930-luvulla. Varsinaisesti rakkaus syttyi 1950-luvulla. Ervi oli edelleen naimisissa vaimonsa Inkerin kanssa, mutta liitto oli jo kauan ollut pelkkää kulissia. Rauni Luoma ja Aarne Ervi vihittiin avioliittoon 2. joulukuuta 1957 Helsingin kaupungin maistraatissa. Avioparin kotona Villa Ervissä Helsingin Kuusisaaressa vierailivat ajan merkittävimmät kulttuurihenkilöt. Vappuna heillä oli tapana kutsua kotiinsa lounaalle Marjatta ja Mika Waltari sekä Hillevi Lagerstam. Pariskunta matkusteli paljon, muun muassa Egyptissä, Meksikossa ja Perussa. Presidenttipari oli heidän läheisiä ystäviään. Rauni Luoman ja Kekkosen ystävyys jatkui vuoteen 1980, molemmat olivat tuolloin leskiä. Aarne Ervi kuoli vuonna 1977.^lähde?

Rauni Luoma myi Villa Ervin 1980-luvulla ja muutti Helsingin Munkkiniemeen Thalian Torppaan, näyttelijöiden ”vanhainkotiin”. Siellä asuivat muun muassa Saara Ranin, Sylvi Palo, Kaarlo Halttunen ja monet muut elämänaikaiset kollegat. Kun Luoma viimeisteli muistelmateostaan Ilon ja murheen näyttämöllä maaliskuussa 1986, Kaarlo Halttunen menehtyi. Saman vuoden tammikuussa Raunin siskontytär sai surmansa auto-onnettomuudessa. 12- ja 14-vuotiaat lapset jäivät orvoiksi, kun perheen isä oli kuollut seitsemän vuotta aiemmin Sambiassa.^lähde?

Rauni Luoman poika Matti katseli lapsena äitinsä teatteriesityksiä, mutta ei seurannut vanhempiensa jalanjälkiä näyttelijäksi. Rauni Luoma kuoli Thalian Torpassa 84-vuotiaana 12. tammikuuta 1996. Kriitikko Mikael Fränti mainitsi Rauni Luoman muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa, että hänessä oli ”näyttämölumoa ja älykästä paloa”. Ihmisenä Luoma oli ”suorapuheinen, reilu ja rehellinen, itsekeskeinenkin”. Hän halusi elää omilla ehdoillaan. Luoma on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin aviomiehensä Aarne Ervin viereen.^[3]

• Varkauden Työväen Näyttämö 1934–1935
• Lahden Kaupunginteatteri 1935–1936
• Turun Teatteri 1936–1937
• Viipurin Kaupunginteatteri 1938–1939
• Kotkan Maakuntateatteri 1940–1941
• Tampereen Työväen Teatteri 1941–1949
• Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri 1949–1955
• Suomen Kansallisteatteri 1955–1978

• Luoma, Rauni: Ilon ja murheen näyttämöllä. WSOY 1986. ISBN 951-0-13829-0
• Mustonen, Eeva: ”Luoma, Rauni (1911–1996)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 331–332. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio.
• Rajala, Panu: Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918–1964. Tampereen Työväen Teatteri Oy 1995. ISBN 952-90-6677-5

• Rauni Luoman muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
• Rauni Luoma Elonetissä.
• Luoma, Rauni hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)