Pylväs
Pylväs eli kolonni (< lat. columna) on vapaasti seisova, poikkileikkaukseltaan pyöreä pystytuki tai koristeellinen elementti arkkitehtuurissa.[1][2] Rakennusteknisesti todellista painoa kantava pystysuora rakenneosa on pilari. Pylväiksi sanotaan myös muistopylväitä, jotka ovat irrallisia muistomerkkejä, eivät rakenteen osia.
Varsinaisissa pylväissä on tavallisesti erotettavissa kolme osaa, baasi eli jalusta, varsi sekä kapiteeli eli pylvään pää.[1] Vanhimmat tunnetut pylväät ovat arkkitehti Imhotepin käsialaa Egyptissä noin vuodelta 2600 eaa. Muinaisen Persian pääkaupungissa Persepoliissa ovat antiikin ajan kenties komeimmat pylväät. Nykyisin pylväitä käytetään usein tukemaan kaaria tai parvekkeita.
Klassisessa arkkitehtuurissa
muokkaa- Pääartikkeli: Pylväsjärjestelmät
Pylväsarkkitehtuuri tunnetaan ennen kaikkea antiikin kreikkalaisesta ja roomalaisesta arkkitehtuurista ja sitä kautta yleisesti klassisesta arkkitehtuurista. Kreikkalaiset pylväät olivat alun perin puisia, ja rakennettiin myöhemmin kivestä.[1]
Klassisessa arkkitehtuurissa pylväiden ulkonäköä ja käyttöä määrittävät niin kutsutut pylväsjärjestelmät, joita kutsutaan joskus myös tyylisuunniksi. Ne kehittyivät kreikkalaisten temppelien kehityksen myötä. Klassiset pylväsjärjestelmät ovat:[1][2]
- Doorilainen pylväsjärjestelmä – Doorilaiset pylväät ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja muita tyylejä raskaamman näköisiä.
- Joonialainen pylväsjärjestelmä – Joonialaiset pylväät ovat doorilaisia hoikempia ja suhteessa pidempiä, ja niiden kapiteeli on rullamainen.
- Korinttilainen pylväsjärjestelmä – Korinttilaiset pylväät ovat hyvin samanlaisia kuin joonialaiset, mutta niiden kapiteeli on koristeltu akantinlehtiaiheella.
Klassiset pylvään osat ovat:
- Kapiteeli eli pylväänpää – Pylvään ylin osa, joka oli kussakin tyylisuunnassa erilainen. Kapiteeli koostui ulospäin kaartuvasta ekinuksesta (doorilaisessa ja joonialaisessa tyylissä) tai akantinlehtin koristellusta kalathoksesta (korinttilaisessa tyylissä) sekä niiden yläpuolella olevasta abakus-laatasta.[3]
- Pylväänvarsi – Pylväänvarressa oli kanneluurit eli pystyuurteet, jotka olivat doorilaisissa pylväissä matalammat, ja joonialaisissa ja korinttilaisissa pylväissä syvemmät.[4]
- Baasi – Pylvään jalusta, käytössä muissa paitsi doorilaisessa tyylissä. Koostui toruksista ja skotiasta. Baasin alapuolella oli stylobaatin päällä oleva plintti eli aluslaatta.[5]
Lähteet
muokkaa- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pylväs”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 473.
- ↑ a b Valkeapää, Leena (toim.): Taidehistorian sanasto (PDF) (s. 50–51) 2003. Jyväskylän yliopisto.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Abacus, Ekinus, Kalathos, Kapiteeli”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 7, 144, 247, 253.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kanneluuri”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 251.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Baasi, Plintti”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 77, 433.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta pylväs Wikimedia Commonsissa