Puolan voivodikunnat

Puolan voivodikunnat (puol. województwo) ovat Puolan aluehallinnon laajimpia yksiköitä. Puolan paikallishallinto on kolmiportainen: voivodikunta jakautuu vielä piirikuntiin (puol. powiat) ja kuntiin (puol. gmina).^[1] Nimitys voivodikunta on peräisin keskiajalta, jolloin voivodiruhtinaat hallitsivat Itä-Eurooppaa kuninkaidensa vasalleina.^[2]

Tämä artikkeli on osa
Puolan aluehallinto -sarjaa

Voivodikunnat

Piirikunnat

Kunnat

Luettelo kaupungeista

Luettelo piirikunnista

ISO 3166-2:PL

Historia

Voivodikuntien lukumäärä on vaihdellut. Kansandemokratian aikana läänejä oli alkujaan 17, mutta niiden määrä kasvatettiin 49:än vuonna 1975.^[2] Tammikuun ensimmäisenä päivänä 1999 voimaan astuneen hallintouudistuksen jälkeen voivodikuntia on ollut enää 16.^[1] Nykyiset läänit edustavat pitkälti Puolan historiallisia aluejakoja, kun aikaisemmat "pienoisläänit" olivat keinotekoisempia ja nimettiin voivodikunnan keskuskaupungin mukaan.

Hallintouudistuksessa läänien lukumääräksi suunniteltiin aluksi kahtatoista, mutta poliittisen kädenväännön jälkeen päädyttiin nykyiseen määrään. Neuvottelut johtivat myös siihen, että Kujavia-Pommerin ja Lubuszin voivodikunnilla on kummallakin kaksi pääkaupunkia.

Vallankäyttö

Keskushallinto nimittää voivodikunnille lääninjohtajat, joiden arvonimenä on yhä voivodi (puol. wojewoda). Neljän vuoden välein valitaan vaaleilla lääninneuvosto (puol. sejmik województwa), joka puolestaan valitsee lääninhallituksen (puol. zarząd województwa), jota johtaa maakuntajohtaja (puol. marszałek województwa, voivodikunnan marsalkka).^[1]

Voivodi tarkkailee alueensa vallankäyttöä ja hallinnoi valtion ylläpitämiä laitoksia (kuten poliisia ja palokuntaa) ja valtion omaisuutta.

Sejmikin edustajat valitaan joka neljäs vuosi yhtä aikaa piirikuntien ja kuntien valtuustojen kanssa. Lääninneuvosto käyttää rajattua lainsäädäntövaltaa ja hyväksyy voivodikunnan budjetin. Lisäksi se valitsee lääninhallituksen ja maakuntajohtajan.

Lääninhallitus ja voivodikunnan marsalkka suunnittelevat voivodikunnan budjetin, toimeenpanevat sejmikin päätökset ja käyttävät valtaansa muun muassa Euroopan unionin tukirahoja jaettaessa.

Nykyiset voivodikunnat

Voivodikunta	Puolaksi	Asukkaita	Pinta-ala (km²)	Asukastiheys (as./km²)	Pääkaupunki
Ala-Karpatia	podkarpackie	2 097 248	17 926	118	Rzeszów
Ala-Sleesia	dolnośląskie	2 898 000	19 948	145	Wrocław
Kujavia-Pommeri	kujawsko-pomorskie	2 068 142	17 969	115	Bydgoszcz ja Toruń
Łódź	łódzkie	2 587 702	18 219	142	Łódź
Lublin	lubelskie	2 191 000	25 114	110	Lublin
Lubusz	lubuskie	1 009 005	13 984	72	Gorzów Wielkopolski ja Zielona Góra
Länsi-Pommeri	zachodniopomorskie	1 696 000	22 902	74	Szczecin
Masovia	mazowieckie	5 136 000	35 598	144	Varsova
Opole	opolskie	1 045 273	9 412	111	Opole
Podlasia	podlaskie	1 221 000	20 180	60	Białystok
Pommeri	pomorskie	2 192 000	18 293	120	Gdańsk
Sleesia	śląskie	4 685 800	12 294	381	Katowice
Iso-Puola	wielkopolskie	3 359 932	29 826	113	Poznań
Świętokrzyskie	świętokrzyskie	1 291 000	11 691	110	Kielce
Vähä-Puola	małopolskie	3 253 000	15 108	215	Krakova
Warmia-Masuria	warmińsko-mazurskie	1 428 552	24 192	59	Olsztyn

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Voivodships Why Poland. Polish Investment and Trade Agency. Arkistoitu 28.9.2022. Viitattu 13.6.2021.
↑ ^a ^b Marek Kepa: All Over the Map: A Quick Tour of Poland’s Voivodeships Culture.pl. 2019. Viitattu 13.6.2021.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan voivodikunnat Wikimedia Commonsissa

Puolan suurlähetystö, Paikallishallinnosta (Arkistoitu – Internet Archive)

Puolan voivodikunnat

Euroopan maiden ylimmän tason hallinnollinen jako

¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio

[PAIH-1] Voivodships Why Poland. Polish Investment and Trade Agency. Arkistoitu 28.9.2022. Viitattu 13.6.2021.

[MP-2] Marek Kepa: All Over the Map: A Quick Tour of Poland’s Voivodeships Culture.pl. 2019. Viitattu 13.6.2021.

[1]

[2]