Prahan kielitieteellinen piiri

Prahan kielitieteellinen piiri (ransk. Cercle linguistique de Prague,^[a] tšek. Pražský lingvistický kroužek) eli Prahan koulukunta on Prahassa vuonna 1926 perustettu, aluksi lähinnä kielen- ja kirjallisuudentutkijoista muodostunut löyhä ryhmittymä, jolla on ollut huomattava vaikutus myöhempään tutkimukseen. Prahan piirissä otettiin käyttöön termi strukturalismi kuvaamaan uutta suuntausta, joka pyrki erottumaan historiallis-vertailevasta kielitieteestä.

Piirin kultakaudella, ennen toista maailmansotaa, nimekkäimpiä jäseniä olivat venäläissyntyiset Roman Jakobson, N. S. Trubetzkoy ja Sergei Kartsevski sekä tšekkiläiset Vilém Mathesius (1882–1945), Jan Mukařovský (1891–1975), Bohumil Trnka (1895–1984) ja Bohuslav Havránek (1893–1978).

Nykyisin Prahan kielitieteellinen piiri on aatteellinen yhdistys, joka pyrkii lisäämään ymmärtämystä kielestä ja sen merkkijärjestelmistä funktionaalis-strukturaalisin periaattein. Se järjestää säännöllisesti luentoja ja keskusteluja, julkaisee tiedemateriaalia sekä järjestää kansainvälisiä tapahtumia.^[1]