Psametik I

Psametik I oli faarao, joka hallitsi Egyptiä vuosina 664–610 eaa. ja aloitti Egyptin 26. dynastian.

Psametik I oli Saisin prinssi Nekau I:n poika. Assyrialaisten vetäydyttyä hän otti Egyptissä vallan ja onnistui Joonian ja Karyan palkkasotilaiden tuella saamaan Niilin suiston herruuden. Psametikin joukot etenivät Palestiinaan asti ja piirittivät Ashdodia. Psametik onnistui liittämään valtakuntaansa myös Keski-Egyptin, jota hallitsivat tuolloin Herakleopoliteksen regentit Padiiset ja Sematauiefankh.^[1]

Vuonna 656 eaa. Psametik valloitti Theban ja sai diplomaattisten ponnistelujen ansiosta myös Ylä-Egyptin hallintaansa. Psametikin sotilaallinen toiminta keskittyi sen jälkeen pääasiassa Libyaan ja Aasiaan. Vastauksena Median ja Babylonian kasvavaan valtaan Psametik alkoi tukea Assyriaa. Valtakautensa aikana Psametik laajensi Serapeionia ja rakensi lukuisia muistomerkkejä lähinnä suistoalueella. Hän kuoli pitkän valtakauden jälkeen ja haudattiin Saisiin.^[1]

Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, että Psametik valitsi kansan keskuudesta kaksi vastasyntynyttä poikaa, antoi ne eräälle paimenelle ja määräsi, että lapset piti kasvattaa täydessä eristyksessä, eikä kukaan saanut puhua heidän läsnä ollessaan. Psametik halusi selvittää, mitä kieltä lapset puhuisivat, jos kukaan ei puhuisi heidän lähellään, koska hän uskoi sen olevan maailman alkukieli.^[2]

Herodotos kertoo, että lasten ollessa kaksivuotiaita paimen kuuli heidän toistavan sanaa bekos. Sana samaistettiin Anatoliassa (nyk. Turkki) asuvien fryygialaisten leipää tarkoittavaan sanaan. Testin perusteella Psametik uskoi, että fryygialaisten kieli oli ensimmäinen puhuttu kieli. Nykypäivinä ei kukaan kuitenkaan usko Psametiksen ajatukseen.^[2]