Poventsa
Poventsa[1] (ven. Повене́ц, Povenets) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Äänisen rannalla 26 kilometriä Karhumäestä itään.[2] Taajamassa on 2 300 ja kunnassa 4 000 asukasta (vuonna 2012)[3].
| Poventsa Повене́ц, Povenets |
|
|---|---|
 Vienanmeren–Itämeren kanava Poventsassa. |
|
 vaakuna |
|
  Poventsa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Karhumäen piiri |
| Ensimmäinen maininta | 1496 |
| Kaupungiksi | 1782 |
| Kaupunkimaiseksi taajamaksi | 1938 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 2 173 km² |
| Väkiluku (2012) | 4 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 186326 |
| Suuntanumero(t) | +7 81434 |
Maantiede ja asutus
muokkaaPoventsan kunnan pinta-ala on 2 173 neliökilometriä tai ilman Äänisen vesialuetta 1 900 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu pohjoisessa Segežan piirin Papinkosken ja Valdain kuntiin sekä idässä Karhumäen piirin Tšolmužin, etelässä Sungun ja lännessä Pinduisen kuntiin[5].
Kunta sijaitsee Äänisen ja Vienanmeren vedenjakajalla[6]. Sen alueella virtaavat Nemina, Sapenitsa, Vola, Saroža, Juga, Neleksa, Kalja, Matvejevka, Karbozerka, Aržema, Južnaja Ižmuksa ja Vozritsa -joet. Järviä ovat Äänisen lisäksi Matkozero, Vuolijärvi eli Voljärvi (ven. Verhneje Volozero), Volozero, Hiisjärvi (Hižozero), Konsajärvi (Konžozero) ja Telokka (Telekino). Hyötykaivannaisiin kuuluvat graniitti, kvartsiitti, rauta, uraani, asbesti, hiekka, sora ja turve.[7]
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Hiisjärven (ven. Hižozero), Lobskojen, Meri-Maaselän, Uuden Haapaselän (Novaja Gabselga), Vuolijärven (Verhneje Volozero) ja Vienanmeren-Itämeren kanavan 7.–9. sulun asutukset sekä Haapaselän (Gabselga), Lobskojen, Sosnovkan ja Tihvin Borin kylät. Kanavan 1.–5. sulun asutukset luetaan Poventsan taajaman yhteyteen. Toiseksi suurin asutuskeskus on reilun 600 asukkaan Sosnovka.[8] Kunnan alueella sijaitsee neljä puutarhapalsta- ja huvila-aluetta[9]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan asukkaista 89 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 3 % valkovenäläisiä, 2 % karjalaisia ja 2 % ukrainalaisia[10].
Historia
muokkaaPoventsa mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vjažištšin luostarin kauppapaikkana vuonna 1496. 1500–1600-luvulla sen kautta kulki pyhiinvaeltajien reitti Solovetskin luostariin. Vuonna 1680 Poventsaan perustettiin tulliasema ja vuonna 1685 sitä alettiin kutsua kauppalaksi (ven. rjadok).[2][11]
Pietari I perusti vuonna 1703 Poventsaan tehtaan, joka valmisti paikallisesta suo- ja järvimalmista valu- ja takorautaa, tykkejä ja muita metalliesineitä. Tehdas vuokrattiin yksityisille vuonna 1727 ja suljettiin lopullisesti vuonna 1736. Vuodesta 1772 lähtien paikkakunnalla toimi sahalaitos.[2]
Vuonna 1782[2] Poventsasta tuli Aunuksen käskynhaltijakuntaan kuulunut kihlakuntakaupunki. Vuosina 1796–1801 se kuului Arkangelin ja vuodesta 1802 Aunuksen kuvernementtiin[11]. Vuonna 1897 Poventsassa oli 1 400 asukasta, kolme kirkkoa, kaksi koulua, zemstvon sairaala, hyväntekeväisyyslaitos ja kirjasto. Kaupungissa oli tuolloin yksi kivitalo ja 200 puutaloa.[12]
Poventsan kihlakunta lakkautettiin 1920-luvulla. Samalla Poventsa menetti kaupunginoikeutensa ja tuli kuulumaan Karhumäen piiriin kyläneuvoston keskuspaikkana. Vuosina 1931–1933 se oli Vienanmeren–Itämeren kanavan rakentamisen keskus, jonne perustettiin laivalaituri ja telakka. Vuonna 1938 Poventsa sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.[2]
Jatkosodassa Suomi valloitti Poventsan 6. joulukuuta 1941. Valtauksen yhteydessä neuvostojoukot yrittivät pysäyttää suomalaisjoukot avaamalla Vienanmeren kanavan sulut kaupungin yläpuolelta. Suomalaiset joukot vetäytyivät Poventsasta vuonna 1944.
Asukasluvun kehitys
muokkaa| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1926 | 2 111 |
| 1933 | 2 316 |
| 2005 | 2 560 |
| 2008 | 2 470 |
Vuosina 1926 ja 1933 väestöstä oli karjalaisia noin 80.
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaPoventsan kautta kulkee Karhumäen ja Vologdan välinen R5-maantie. Taajamasta on linja-autoyhteydet Karhumäkeen ja Puudožiin.[13] Vienanmeren kanavan kautta kulkee rahtia ja matkailijaliikennettä. Poventsassa on kolme tavaralaituria ja satama.[14]
Kunnassa toimii metsäteollisuusyrityksiä, Sosnovkan maatalousyritys sekä Äänisen rannalla sijaitseva lohenkasvattamo[15]. Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, sisäoppilaitos, kulttuuritalo, kaksi kirjastoa, pieni poliklinikka, posti, pankki ja muutamia kauppoja. Taajamassa on ortodoksinen kirkko.[16]
Nähtävyydet ja matkailu
muokkaaSeudulla on lukuisia kivikautisia asuin- ja hautapaikkoja, jotka muodostavat Tšornaja Guban ja Orovnavolokin arkeologiset kokonaisuudet. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Tihvin Borin kirkko, Vuolijärven tsasouna, vuonna 1887 rakennettu Poventsan kihlakunnankassa, 1900-luvun alun sairaalarakennus sekä Vienanmeren kanavan henkilökunnan asuinrakennukset. Historiallisia kohteita ovat Poventsan rautatehtaan rauniot sekä toisen maailmansodan muistomerkit. Taajamassa on Mihail Kalininin muistolaatta ja kohokuva[17] sekä Vienanmeren kanavan rakentamiselle omistettu museo. Toisen sulun luona on kanavaa rakennettaessa menehtyneiden muistomerkki.[2] Kahdeksan kilometriä Poventsasta luoteeseen sijaitsee Stalinin vainojen uhrien teloituspaikka ja muistohautausmaa Sandarmoh[18]
Äänisen rannalla on lasten kesäleiri ja lomakylä[19]
Lähteet
muokkaa- Generalnyi plan Povenetskogo gorodskogo poselenija Medvežjegorskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme gradeco.ru. Viitattu 22.2.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- Karjalan tasavalta vuonna 1997 Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6
- Lehtipuu, Markus. Karjala: Suomalainen matkaopas. Keuruu: Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
Viitteet
muokkaa- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 191. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.2.2013).
- ↑ a b c d e f Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 394. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
- ↑ Generalnyi plan, s. 24.
- ↑ Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 9.
- ↑ Generalnyi plan, s. 10.
- ↑ Generalnyi plan, s. 13–15.
- ↑ Generalnyi plan, s. 4.
- ↑ Generalnyi plan, s. 31.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 20.7.2015. (venäjäksi)
- ↑ a b Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 548. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
- ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Povenets. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
- ↑ Generalnyi plan, s. 22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 23.
- ↑ Generalnyi plan, s. 33–34.
- ↑ Generalnyi plan, s. 25–27.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20–22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 34.
- ↑ Generalnyi plan, s. 26.
Aiheesta muualla
muokkaa- Poventsan kunnan sivusto (venäjäksi)
| Vienan Karjala |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aunuksen Karjala |
|