Potamologia
Potamologia eli jokitiede (kreik. potamos, joki ja kreik. logos, oppi) tutkii virtavesiä eli jokia, puroja ja muita virtaavia vesistöjä.[1] Se keskittyy erityisesti virtavesien elävän luonnon ja sen ympäristön välisiin suhteisiin, virtavesien geofyysisiin ominaisuuksiin ja vuorovaikutuksiin järvien kanssa. Potamologian tutkimusta ja opintoja tukevia perustieteitä ovat hydrologia, geologia, mikrobiologia, kasvitiede, eläintiede, fysiikka ja kemia. Sen sisartiede on limnologia eli järvitiede, joka on potamologian kanssa hydrologian alatiede. Myös muutkin akvaattiset tieteet sivuavat sitä läheisesti.[2]
Aihepiirin asioita voi opiskella Helsingin ja Jyväskylän yliopistossa akvaattisten tieteiden aineopintojen yhteydessä [3][4]. Osana vesistönhoitoa ja vesistöjen kunnostusta Suomessa tehdään silti myös muun muassa jokien kunnostusta ja purojen kunnostusta ja tehdään myös tämän edellyttämää tutkimusta. Tähän kuuluu muun muassa uomaverkoston hydrologinen mallinnus[5] ja samanlainen biologinen tutkimus kuin järvivesissä.
Katso myös
muokkaa- limnologia, vakavesien hydrologiaa
Lähteet
muokkaa- ↑ Leppäranta, Matti & Virta, Juhani & Huttula, Timo: Hydrologian perusteet. Helsingin yliopisto, 2017. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.2.2020).
- ↑ Tieteen termipankki, viitattu 11.1.2020
- ↑ Ympäristötieteiden kandiohjelma – opintojen sisältö ja rakenne, Helsingin yliopisto, viitattu 11.1.2020
- ↑ Akvaattisten tieteiden aineopinnot, Jyväskylän yliopisto, viitattu 11.1.2020
- ↑ Uomatietojärjestelmä 20.8.2017. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.1.2020.