Porraspyramidi

Porraspyramidi on pyramidi, joka kapenee portaittain ylöspäin mentäessä. Yleensä sen pohja on neliö tai suorakaide. Muutamat muinaiset kansat rakensivat porraspyramidin muotoisia temppeleitä ja hautoja. Mesopotamian ja lähialueiden muinaisia porraspyramideja kutsutaan nimellä zikkurat. Intiaanien Mesoamerikassa nykyisen Etelä-Meksikon seuduilla rakennettiin ennen eurooppalaisten tuloa laajalti porraspyramidimaisia monumentteja lähinnä temppeleiksi.

Egyptin ensimmäiset pyramidit olivat porraspyramideja. Aiemmin Egyptin kuninkaat oli haudattu mastaboihin, jotka olivat penkin muotoisia kumpuja. Porraspyramidit syntyivät kun mastaboja alettiin rakentaa toistensa päälle.^[1] Varhaisimman pyramidin, Sakkaran porraspyramidin rakennutti vanhan valtakunnan aikaisen kolmannen dynastian faarao Djoser 2600-luvulla eaa.^[2] Djoserin seuraajan Sekhemkhetin porraspyramidi jäi keskeneräiseksi, eikä häntä ilmeisesti ollut haudattu siihen. Myös seuraavat faaraot Khaba ja Huni rakensivat omat porraspyramidinsa.^[3] Sen jälkeen pyramidien sivuista alettiin tehdä sileitä kattamalla ne katekivillä.

Sumerilaiset rakensivat Etelä-Mesopotamiassa temppelinsä matalille tasanteille. Kun uusia temppeleitä rakennettiin vanhojen päälle, tasanteet kasvoivat korkeutta. Näin syntyivät zikkuratit. Kun tasanteet kasvoivat suuriksi, ne pengerrettiin ja syntyi porraspyramidi. Assyrialaiset rakensivat Pohjois-Mesopotamiaan jumaltensa kunniaksi suuria zikkurateja kuten sumerilaisetkin. Myös babylonialaiset omaksuivat sumerilaisilta zikkuratit.^[4]

Amerikassa mayat ja muut mesoamerikkalaiset kansat rakensivat porraspyramideja. Pyramidien huipulla oli temppeli, jonne johti veistoksin ja kaiverruksin koristellut portaat. Kuninkaat haudattiin joskus pyramidin sisälle.^[5]

Etelä-Amerikassa mochicat, chavinit, nazcat, chimut ja inkat rakensivat tasahuippuisia porraspyramideja ja kumpuja.^[6]