Pariisi–Tours

 

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran amatöörikilpailuna vuonna 1896 ja se on yksi vanhimmista pyöräilykilpailuista. Kilpailun järjestäjänä toimi Paris-Velo-lehti. Seuraavan kerran kilpailun järjesti aikakauslehti l'Auto vuonna 1906 ja siitä lähtien se on järjestetty vuosittain. l'Auto muutti kilpailun ammattilaisille tarkoitetuksi. Nykyään kilpailun järjestäjänä toimii Amaury Sport Organisation, joka vastaa myös Ranskan ympäriajon järjestämisestä.

Kilpailun reitti on muuttunut useasti vuosien saatossa kilpailun kokonaismatkan kuitenkin säilyessä noin 250 km. Varsin aikaisessa vaiheessa kilpailun lähtö siirrettiin pois Pariisista, ensin Versailles'hin ja myöhemmin nykyisen paikkaansa Saint Arnould en Yvelinesiin. Vuosina 1919–1926 kilpailun reitissä tapahtui suuria muutoksia, joiden tavoitteena oli tehdä kilpailun lopusta vaativampi. Reittiin lisättiin mutka Chinon kaupunkiin, minkä myötä Toursia lähestyttiin mäkisempää maastoa pitkin ja samalla kilpailun kokonaismitta kasvoi 342 kilometriin. Tästä huolimatta kiriajajat jatkoivat kilpailun dominointia ja vuonna 1959 järjestäjät päättivät lisätä loppuun kolme kierrosta, joiden aikana noustiin Aloutte-mäen päälle. Tämäkään ei kuitenkaan auttanut ja vuonna 1965 muutosta yritettiin jälleen. Tällä kertaa kiellettiin ulkopuolisten vaihtajien käyttö ja ajajat pakotettiin käyttämään vain kahta eri vaihdetta. Kilpailun voitti alankomaalainen, ensimmäistä vuottaan kilpaillut Gerben Karstens, joka oli valinnut käyttöönsä välitykset 53×16 ja 53×15. Karstensin keskinopeus 246 km reitillä oli 45,029 km/h, mikä tuohon aikaan oli kilpailun ennätys. Vaihteiden käytön rajoittaminen huomattiin kuitenkin varsin pian toimimattomaksi ratkaisuksi sillä vuoden 1966 kilpailu päättyi lähes vastaavanlaiseen massakiriin kuin vuonna 1964, joten vaihteiden rajoituksista luovuttiin, eikä niitä ole käytetty vuoden 1966 jälkeen.

Vuosina 1974–1987 reittiin tehtiin jälleen merkittäviä muutoksia, kun kilpailu ajettiin jopa päinvastaiseen suuntaan eli Toursista Pariisiin ja reittiä muutettiin muutenkin vuosittain. Tuohon aikaan kilpailu tunnettiin välillä nimellä Grand Prix d'Automne ja välillä se oli nimetty lähtö- ja maalipaikkoina toimineiden kaupunkien mukaan. Monien mielestä kilpailu menetti luonnettaan näiden vuosien aikana, jolloin kilpailu ajettiin välillä Toursista Versailles'hin (1974–1975), Bloista Chaville'en (1976–1977 ja 1979–1984) Bloista Autodrome de Montiéryyn (1978) ja Créteil'stä Chavilleen (1985–1987). Vuonna 1988 kilpailu ajettiin alkuperäistä reittiä päinvastaiseen suuntaan. Tuulella on merkittävä vaikutus kilpailussa ja erityisesti lounaanpuoleinen tuuli tekee kilpailusta raskaan. Vuonna 1988 Peter Pieters voitti vastatuuleen ajetun kilpailun vain 34 km/h keskinopeudella, joka oli hitain kilpailun historiassa 57 vuoteen. Toisaalta vuonna 2003 Erik Zabel voitti myötätuuleen ajetun kilpailun 47,550 km/h keskinopeudella, mistä hän sai Ruban Jaune eli "Keltaisen nauhan", joka annetaan korkeimmasta keskinopeudesta pyöräilyn klassikkokilpailussa.

• Kilpailun tulokset memoire-du-cyclisme.eu (ranskaksi)
• Tulokset vuodesta 1994 procyclingstats.com (englanniksi)

• Kilpailun viralliset kotisivut (ranskaksi)

 

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Paris-Tours