Paavo Kortekangas
| Paavo Kortekangas | |
|---|---|
| Tampereen piispa | |
|
1981–1996
|
|
| Edeltäjä | Erkki Kansanaho |
| Seuraaja | Juha Pihkala |
| Kuopion piispa | |
|
1974–1981
|
|
| Edeltäjä | Olavi Kares |
| Seuraaja | Jukka Malmivaara |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Paavo Yrjö Antero Kortekangas |
| Syntynyt | 4. marraskuuta 1930 Lapinlahti |
| Kuollut | 21. heinäkuuta 2013 (82 vuotta) Tampere |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | piispa, kirkkohistorian ja kirkkososiologian professori |
| Vanhemmat |
Kaarlo Kortekangas Ilma Holappa |
| Puoliso | Ritva Helinä Mäkelä ( 1952) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | teologian tohtori (1965) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Paavo Yrjö Antero Kortekangas (4. marraskuuta 1930 Lapinlahti – 21. heinäkuuta 2013 Tampere[1][2]) oli suomalainen teologi, joka toimi piispana ensin Kuopion ja sitten Tampereen hiippakunnassa yli kahden vuosikymmenen ajan. Kortekangas aloitti Kuopion piispan virassa vuoden 1975 alussa. Vuonna 1981 hänet valittiin Tampereen hiippakunnan piispaksi, ja tässä virassa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1996 asti.
Ennen valintaansa Kuopion piispaksi Kortekangas toimi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa nykyaikaisen kirkkohistorian ja kirkkososiologian professorina vuosina 1970–1975. Kortekangas valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1952 ja filosofian kandidaatiksi 1955. Hän valmistui teologian lisensiaatiksi vuonna 1965 ja väitteli teologian tohtoriksi samana vuonna. Kortekangas oli ehdolla Tampereen piispaksi vuonna 1966, 35-vuotiaana, jolloin hän hävisi virkaan nimitetyksi tulleelle Erkki Kansanaholle (166 vastaan 184).
Kortekangas toimi seurakuntapappina Kurikassa, Seinäjoella ja Kauhajoella vuosina 1952–1955 sekä uskonnon, psykologian, filosofian ja historian lehtorina Suonenjoen yhteiskoulussa vuosina 1955–1956, Joensuun lyseossa vuosina 1956–1959, Itä-Suomen seminaarissa vuosina 1959–1960 ja Tampereen lyseossa vuosina 1960–1966.[3] Vuodesta 1967 lähtien piispaksi tuloonsa asti hän toimi tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Sen ohessa hän toimi Kirkon tutkimuslaitoksen tutkijana ja johtajana vuosina 1966–1970, Kirkon kasvatusasian keskuksen puheenjohtajana vuosina 1971–1973 sekä Kristillinen kasvatus -lehden päätoimittajana vuosina 1971–1974.[4]
Yksityiselämä
muokkaaHänen puolisonsa oli Ritva Helinä Kortekangas (1930–2015)[5][4] Säveltäjä Olli Kortekangas on heidän poikansa.[4] Arkkitehti ja tutkija Panu Savolainen on heidän tyttärenpoikansa.
Teoksia
muokkaa- Kirkko ja uskonnollinen elämä teollistuvassa yhteiskunnassa. Tutkimus Tampereesta 1855–1905, WSOY 1965
- Kristinuskon kaksi vuosituhatta. Lukion kirkkohistoria, WSOY 1967
- Kaupunkilaiset ja kirkko. Tutkimus tamperelaisten ja hämeenlinnalaisten osallistumisesta kirkon toimintaan marraskuussa 1966, WSOY 1967
- Kirkko murroksen vuosina. Tutkimus Hämeen maaseudusta 1899–1917, WSOY 1967
- Tutkimus naisteologeista, Kirkon tutkimuslaitos 1970
- Pelastus ja yhteiskunta. Kaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen toimeksiannosta laadittua mietintöä, Kirjapaja 1972
- Tee evankelistan työ, Kansan raamattuseuran säätiö 1973
- Seurakunta vaaliuurnilla. Tutkimus vuoden 1970 seurakuntavaaleista, Kirkon tutkimuslaitos 1974
- Paimenkirje, Kuopion tuomiokapituli 1977
- Uusi yhteisö Kristuksessa. Luterilaisen maailmanliiton VI yleiskokous Dar es Salaamissa 13.–26.6.1977, Suomen kirkon seurakuntatoiminnan keskusliitto 1978
- Terveydenhoidon etiikka 2, Kuopion korkeakoulu 1979
- Paimenkirjeitä, Tampereen hiippakunta 1982
- Aika hiljentää, Tampereen hiippakunta 1983
- Me, kaukana ja lähellä, Tampereen hiippakunta 1985
- Soi virteni, Tampereen hiippakunta 1986
- Minun Raamattuni, (toimittanut) Tampereen hiippakunta 1992
- Oppia ikä kaikki, Tampereen hiippakunta 1994
- Viimeinen kierros, Tampereen hiippakunta 1997
Lähteet
muokkaa- ↑ Emerituspiispa Paavo Kortekangas on kuollut. Hs.fi)
- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
- ↑ Reijo Sippola ja Jarmo Kettunen (toim.): Tampereen kasvot, s. 47. Tampere: Kustannus Oy Sanasato, 1997. ISBN 951-5086-13-5.
- ↑ a b c Kuka kukin on 1978, viitattu 12.4.2015 (Runeberg.org)
- ↑ Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat 12.4.2015, s. C30
Aiheesta muualla
muokkaa- Mikko Malkavaara ja Hannu Mustakallio: Kortekangas, Paavo (1930–2013) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005 (päivitetty 22.7.2013). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Paavo Kortekankaan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa