Päivi Paunu
Päivi von Hertzen[1] (o.s. Paunu; 20. syyskuuta 1946 Helsinki – 14. joulukuuta 2016[2]) oli suomalainen laulaja, joka muun muassa edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1972 Kim Floorin kanssa kappaleella ”Muistathan”.[3] Muita hänen tunnettuja levytyksiään ovat esimerkiksi ”Oi niitä aikoja”, ”Oi rakkahin”, ”Kuitenkin tiedän sen” sekä Aarno Ranisen kanssa duettona esitetty ”Mozart 40”.[4]
| Päivi Paunu | |
|---|---|
 Päivi Paunu vuonna 1969. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. syyskuuta 1946 |
| Kuollut | 14. joulukuuta 2016 (70 vuotta) |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Päivi Paunu |
| Laulukielet | suomi, englanti |
| Aktiivisena | 1966–1980 |
| Tyylilajit | iskelmä, folk, pop |
| Yhtyeet | Mirumaru |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Paunu aloitti uransa 1960-luvulla folklaulajana, mutta tyyli vaihtui pian kohti iskelmä- ja popmusiikkia. Paunu julkaisi vuosina 1966–1976 kuusi albumia sekä useita singlejä ja EP-levyjä.[4]
Ura
muokkaaLapsesta asti laulanut ja klassisen musiikin taustan omannut Päivi Paunu aloitti aktiiviuransa folkmusiikin parista. Hänet löydettiin vuonna 1965 Helsingin folkklubilta, jonka lavalle Hectorin veli Erkki Harma oli hänet kannustanut. Paunun ohjelmistoon kuului muiden folklaulajien tunnetuksi tekemiä kappaleita sekä suomalaisia kansanlauluja.[5]
Levytysstudioon Paunun kutsui tuottaja Reino Bäckman.[5] Ensimmäinen single, kansanlaulu ”Aamulla varhain”, ilmestyi vuonna 1966.[6] Sitä seurasi studioalbumi Päivi Paunu sekä englanninkielinen EP-levy. Ensimmäisillä levytyksillään Paunu sai vaikutteita Joan Baezin ja Buffy Sainte-Marien kaltaisilta folklaulajilta, ja erityisesti Baeziin häntä verrattiin niin lauluääneltään kuin ulkonäöltään. Tyyli siirtyi kuitenkin pian pop- ja iskelmämusiikin suuntaan.[4][5]
Vuosina 1966–1968 Päivi Paunu opiskeli Teatterikorkeakoulussa, mutta valitsi lopulta laulajan uran, koska koki ettei laulavia näyttelijöitä arvostettu. Vuonna 1968 ilmestyi Paunun läpimurtokappale ”Oi niitä aikoja”, joka oli Reino Bäckmanin sanoittama käännöskappale Mary Hopkinin samana vuonna tunnetuksi tekemästä hitistä ”Those Were the Days”. Kappaleen oli kuitenkin säveltänyt jo 1920-luvulla Boris Fomin.[4] Kappale nousi syksyllä 1968 listaykköseksi,[5] ja menestyksen myötä Paunu alkoi keikkailla tanssilavoilla oman yhtyeensä kanssa.[6] Kesällä 1968 hän oli mukana Johnnyn kesäkiertueella ja seuraavana kesänä Dannyn kiertueella.[4] Toinen suosittu 1960-luvun levytys oli niin ikään Mary Hopkinilta löydetty ”Hei vain” sekä Jukka Kuoppamäen säveltämä Syksyn sävel -esitys ”Oi rakkahin”.[5]
Päivi Paunu esiintyi Maunu Kurkvaaran ohjaamassa elokuvassa Rottasota (1968).[7]
1970-luvulla Päivi Paunu levytti kaksi paljon soitettua duettoa: ”Mozart 40” Aarno Ranisen kanssa vuonna 1971 ja Eurovision laulukilpailuissa Suomea vuonna 1972 edustaneen slaavilaistyyppisen ”Muistathan”-kappaleen Kim Floorin kanssa.[3][4] Paunu itse ei pitänyt lainkaan kyseisestä laulusta.[5] Paunun kuuluisimpiin 1970-luvun levytyksiin lukeutuu myös ”Kuitenkin tiedän sen”, jolla hän osallistui vuoden 1972 Syksyn säveleen[4] sekä ”Jokainen päivä on liikaa” ja ”Maria, lapsi auringon”.[5]
Paunun levylaulajan ura alkoi hiipua 1970-luvun puolivälin jälkeen, ja hänen viimeiseksi studioalbumikseen jäi vuonna 1976 ilmestynyt Jos rakkaus jää. Vuosikymmenen lopulla hän oli mukana Mirumaru-lauluyhtyeessä. Hän lopetti keikkailun vuonna 1980, ja aloitti samana vuonna puheterapian opinnot Helsingin yliopistossa.[4][5][6] Sen jälkeen hän esiintyi enää satunnaisesti miehensä, Cumulus-yhtyeeseen kuuluneen Lars von Hertzenin kanssa. Vuonna 1986 Paunulta ilmestyi vielä Kari Kuuvan sävellyksiä sisältävä gospel-albumi Arkinen hartaus. Iskelmäuransa jälkeen Paunu opiskeli logopediaa sekä työskenteli puheterapeuttina.[4] Paunu kuitenkin teki yksittäisiä esiintymisiä vielä 2010-luvun alussa 1960-luvun artistien yhteiskonserteissa sekä kesäpaikkansa Bromarvin kylillä yhdessä miehensä kanssa.[6]
Yksityiselämä
muokkaaPäivi Paunu oli naimisissa Lars von Hertzenin kanssa 39 vuotta. Heillä on yksi tytär. 1960- ja 70-lukujen vaihteessa Paunulla oli lyhyt avioliitto muusikko Seppo Hovin kanssa.[4] Paunu oli musiikinopettaja Maisa Krokforsin sisar[8] ja laulaja Ahti Paunun täti.[9]
Paunu sairastui vuonna 2010 suusyöpään, jonka hoidossa häneltä leikattiin myös vartijaimusolmukkeet. Syöpä kuitenkin uusiutui, nyt imusolmukesyöpänä eli lymfoomana.[10] Hän kuoli syöpään 14. joulukuuta 2016.[4]
Diskografia
muokkaaAlbumit
muokkaa- Päivi Paunu (1966)
- Päivi (1969)
- Uskon päivään kauniimpaan (1971)
- Hei vain (1973)
- Huomiseen mä luotan vieläkin (1973)
- Jos rakkaus jää (1976)
- Arkinen hartaus (1986)
- 20 suosikkia: Oi niitä aikoja (1996)
- Oi niitä aikoja – Kootut levytykset 1966–1971 (2010)
Lähteet
muokkaa- Latva, Tony – Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004.
Viitteet
muokkaa- ↑ Discogs.com: Päivi Paunu
- ↑ Pudas, Mari: Laulaja Päivi Paunu on kuollut Iltalehti. 15.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
- ↑ a b Suomi 1972: Päivi Paunu & Kim Floor – Muistathan Viisukuppila. 10.8.2010. Viitattu 10.12.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j k Immonen, Petri: Päivi Paunu 1946–2016 - Muistot 17.12.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.5.2017.
- ↑ a b c d e f g h Lindfors, Jukka: Suomifolkin suloääni Päivi Paunu singahti iskelmäsuosikiksi Yle Elävä arkisto. 20.6.2007. Viitattu 9.5.2017.
- ↑ a b c d Aromaa, Jonni: Iskelmälaulaja Päivi Paunu on kuollut 15.12.2016. Yle. Viitattu 7.5.2017.
- ↑ Päivi Paunu Elonetissä.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 203. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5
- ↑ Rajaton-yhtyeen Ahti Paunu yhteisistä hetkistä Päivi Paunun kanssa: Rakastava kummitäti
- ↑ Päivi Paunun rankka syöpätaistelu: ”Hyvän elämän olen saanut elää” Ilta-Sanomat. 26.5.2016. Viitattu 26.5.2016. fi-FI
Aiheesta muualla
muokkaa- Päivi Paunun esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Ylen Elävä arkisto: Suomifolkin suloääni Päivi Paunu singahti iskelmäsuosikiksi.
- Päivi Paunun muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.