Oromia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Oromia on yksi Etiopian yhdeksästä etnisin perustein jaetusta osavaltiosta. Nimensä se on saanut oromo-kansalta, joka on alueella enemmistönä.

Oromia
Lippu
Sijainti
Valtio	Etiopia
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Adama
Pinta-ala	353632 km²
Väkiluku (2002)	22 000 000
Kielet	oromo
Kansat	oromot (85 %), amharat (9,1 %), guraget (1,3 %)
Verkkosivu
Infobox OK

Oromian pinta-ala on 353 632 neliökilometriä ja sen arvioitu asukasluku vuonna 2002 oli noin 22 miljoonaa. Se on Etiopian suurin osavaltio sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan. Oromia käsittää kokonaan entisen Arsin osavaltion (vuodesta 1995 lähtien) sekä osia Balen, Haraghen, Illubaborin, Kaffan, Shewan, Sidamon ja Welengan entisistä osavaltioista. Oromian pääkaupunki on Adama eli Nazret. Muita tärkeitä Oromian kaupunkeja ovat muun muassa Debre Zeit, Dembidolo, Jimma, Nekemte ja Shashamane.

Etiopian suurimmat kaupungit, Addis Abeba ja Dire Dawa, sijaitsevat Oromian sisällä, mutta ne ovat osavaltiojaosta erillisiä eivätkä siis kuulu Oromiaan. Pääkaupunki Addis Abeba (oromoksi Finfinnee) oli aiemmin Oromian alueen pääkaupunki, ja pääkaupungin siirtäminen Adamaan herätti vastustusta. Vuonna 2005 hallitusta lähellä oleva Oromo Peoples' Democratic Organization (OPDO) julisti suunnitelman siirtää pääkaupungin Finfinneen eli Addis Abebaan.

Oromojen keskuudessa on separatistisia voimia, jotka havittelevat oromoille itsenäistä kansallisvaltiota Oromiasta. Tätä pyrkimystä on pitkään ruokkinut oromojen alistettu asema Etiopian valtapolitiikassa, jossa valtaa ovat pitäneet käsissään vuoroin amharat ja tigret.

Oromian asukkaat edustavat monia etnisiä ryhmiä, suurimpina oromot (85 %), amharat (9,1 %) ja guraget (1,3 %).