Ostrov (Pihkovan alue)
Ostrov (ven. О́стров) on kaupunki Pihkovan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Velikajajoen rannalla 55 kilometriä Pihkovasta etelään. Kaupunki on Ostrovin piirin keskus. Sen kautta kulkee Pihkovan ja Pytalovon välinen rautatie sekä Pietarin ja Valko-Venäjän rajan välinen M20-valtatie (eurooppatie E95).[3][4] Kaupungin kaakkoispuolella on sotilaslentokenttä. Kaupungissa asui 21 670 henkeä (vuonna 2010).[5] Kaupungin nimi voidaan suomentaa saari.
Ostrov О́стров |
|
---|---|
vaakuna |
|
Ostrov |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Federaatiosubjekti | Pihkovan alue |
Piiri | Ostrovin piiri |
Kaupungiksi | |
Väkiluku (2010) | 21 670 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 181350, 181352, 181353[1] |
Suuntanumero(t) | +7 81152[2] |
ostrov.reg60.ru/ (venäjäksi)
|
|
Ostrovin piirin kotisivut
|
Historiaa ja nähtävyyksiä
muokkaaKaupunki on perustettu 1200-luvun lopussa Pihkovan etelärajan suojaksi. Ensimmäinen maininta Velikajajoen saarella sijainneesta linnoituksesta on vuodelta 1342. Vuonna 1501 Liivinmaan Saksalainen ritarikunta hävitti kaupungin. Stefan Batoryn joukot valtasivat sen vuonna 1581, mutta kaupunki palautettiin Venäjälle seuraavana vuonna. Vuonna 1777 Ostrovista tuli Pihkovan lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. Se oli huomattava kauppakaupunki, joka oli erikoistunut pellavan vientiin. Vuonna 1859 rakennettiin kaupungin läpi kulkeva rautatie.[6] Vuonna 1896 juutalaiset muodostivat 20 prosenttia kaupungin väestöstä.[7] Toisen maailmansodan aikana Ostrov oli saksalaisten miehittämä ja tuhoutui pahoin.
Kaupungin keskustassa on säilynyt jäänteitä 1400-luvun linnoituksen muureista ja torneista sekä Velikaja-joen saareen rakennettu vuonna 1542-43 rakennettu Ihmeitätekevän Pyhän Nikolaoksen kirkko. Saareen johtavaa, kivipilareista riippuvilla järeillä kettingeillä tuettua siltaa vuosilta 1850-56 pidetään historiallisesti merkittävänä. Uudelleen rakennetun keskustan yllä kohoaa Kolminaisuuden katedraali vuodelta 1786-90.[6][4]Kaupungissa on vuodesta 2004 toiminut jälleen vuonna 1897 aloittanut nunnaluostari, jonka toiminta keskeytyi 1917 (Симанский Спасо-Казанский женский монастырь); luostarin yhteydessä on vuodelta 1845 peräisin oleva kirkko. Kaupungissa on kotiseutumuseo.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Pskovskaja oblast: Potštovyje indeksy. Gorod Ostrov ruspostindex.ru. Arkistoitu 5.1.2012. Viitattu 5.3.2012. (venäjäksi)
- ↑ Pskovskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Arkistoitu 24.8.2013. Viitattu 4.3.2012. (venäjäksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- ↑ a b c Псковская область. Иллюстрированная туристическая карта. Pskovskaya oblast. Illustrated Tourist Map. 1:400 000. 2007-2008. Дискус медиа, 192029 Санкт-Петербург. www.touristmaps.ru. ISBN 5-94059-048-9. (venäjäksi)
- ↑ Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 10.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 338. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
- ↑ Entsiklopeditšeski slovar F.A. Brokgauza i I.A. Efrona (1890–1907). CD-rom, 2002.
Aiheesta muualla
muokkaa- Ostrovin kaupungin sivusto (venäjäksi)