Niilo Hämäläinen
Niilo Eemil Hämäläinen (7. heinäkuuta 1922 Viitasaari – 21. lokakuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja poliitikko, joka toimi muun muassa SAK:n puheenjohtajana 1969–1974 sekä SDP:n kansanedustajana 1979–1983.[1]
| Niilo Hämäläinen | |
|---|---|
 Niilo Hämäläinen vuonna 1969. |
|
| Kansanedustaja | |
|
24.3.1979–25.3.1983
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. heinäkuuta 1922 Viitasaari |
| Kuollut | 21. lokakuuta 2001 (79 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | metsätyömies, ay-toimitsija, toimitusjohtaja |
Elämä ja ura
muokkaaViitasaarella syntyneen Hämäläisen vanhemmat olivat metsätyönjohtaja Emil Konstantin Hämäläinen ja Saima Paananen.[2] Kansakoulun jälkeen metsätyömiehenä työskennellyt Hämäläinen taisteli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 50:ssä.[3] Sotavuosien jälkeen hän toimi sosialidemokraattien puoluetoimitsijana 1947–1948 ja suoritti samalla Työväen Akatemian kurssin. Vuonna 1949 Hämäläinen aloitti Suomen Maaseututyöväen Liiton toimitsijana ja siirtyi 1954 Liiketyöntekijäin liiton Keski-Suomen piiriasiamieheksi. Vuosina 1959–1966 hän toimi Maaseututyöväen Liiton puheenjohtajana.[4]
Vuonna 1961 Hämäläinen valittiin Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton työvaliokuntaan ja 1966 hänestä tuli liiton puheenjohtaja.[4] Hämäläinen työskenteli aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeen eheyttämisen puolesta, ja lopulta kesäkuussa 1969 muodostettiin uusi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, jonka puheenjohtajana hän jatkoi vuoteen 1974 saakka. Hämäläisen puheenjohtajakaudella SAK:n jäsenmäärä kolminkertaistui lähes 900 000:een. 1960-luvun lopulla Hämäläisellä oli keskeinen asema tulopolitiikan rakentajana. Hän oli tekemässä useita tärkeitä tulopoliittisia sopimuksia STK:n puheenjohtajan Päiviö Hetemäen kanssa. Maaliskuussa 1968 Hämäläinen ja Hetemäki allekirjoittivat ensimmäisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli niin sanotun Liinamaa I:n. Vuonna 1970 heidät vihittiin ansioistaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteiden kunniatohtoreiksi. Hämäläisellä oli myös hyvät yhteydet presidentti Urho Kekkoseen.[3]
SAK:n puheenjohtajan tehtävien jälkeen Hämäläinen työskenteli Kulutusosuuskuntien Keskusliiton toimitusjohtajana 1975–1985. Hän oli myös sosialidemokraattien kansanedustajana 1979–1983 ja presidentin valitsijamiehenä 1982. Lisäksi Hämäläinen oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1977–1984.[4] Hämäläinen kuoli vaikeaan sairauteen 79-vuotiaana lokakuussa 2001.[5]
Perhe
muokkaaHämäläisen puoliso oli Aune Ellen Heikkilä, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1946. Pariskunnalla oli viisi lasta.[2]
Muistomerkki
muokkaaKesäkuussa 2008 paljastettiin Viitasaaren Henrik Gabriel Porthanin puistossa kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen suunnittelema Niilo Hämäläisen muistomerkki Avainkysymys. Se koostuu kivisestä kiekosta, kivipaadesta sekä sinisestä ja punaisesta valosta.[6]
Teokset
muokkaa- Hämäläinen, Niilo – Tuominen, Leenamaija (toim.): Eheytyksen vuodet. Helsinki: Tammi, 1975. ISBN 951-30347-6-3
- Hämäläinen, Niilo – Räsänen, Isto (toim.): Linjojen välissä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1975. ISBN 951-26111-4-7
- Työtätekevän asialla: Reunamerkintöjä Pertti Klemolan kirjaan Kenen asialla SAK? Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-10229-2-X
Lähteet
muokkaa- ↑ Niilo Hämäläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 16.5.2007.
- ↑ a b Kuka Kukin on 1978: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 266. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04755-8 Projekt Runeberg.
- ↑ a b Ihalainen, Lauri: Eheyttäjä, uudistaja, ikuinen työläinen 6.11.2001. Palkkatyöläinen. Viitattu 2.3.2007.
- ↑ a b c Bergholm, Tapio: ”Hämäläinen, Niilo (1922–2001)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 214–216. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ SAK:n entinen puheenjohtaja Niilo Hämäläinen kuollut 22.10.2001. Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2021.
- ↑ Niilo Hämäläiselle muistomerkki Viitasaarelle 17.6.2008. SAK. Viitattu 26.11.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Hämäläinen, Niilo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ”Obefogade lantbrukskrav och vi får en het vinter”!. (Haastattelu) Affärsmagasinet Forum, 19.01.1972, nro 1972-01, s. 10-12. ISSN 0533-070X Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)