Navaronen tykit
Navaronen tykit (The Guns of Navarone) on Alistair MacLeanin samannimiseen romaaniin perustuva, vuonna 1961 ensi-iltansa saanut sotaelokuva, jonka tapahtumat sijoittuvat Välimerelle toisen maailmansodan aikana. Elokuvan on ohjannut J. Lee Thompson, ja siinä näyttelee aikansa kärkinimistä koostunut näyttelijäjoukko.
| Navaronen tykit | |
|---|---|
| The Guns of Navarone | |
 |
|
| Ohjaaja | J. Lee Thompson |
| Käsikirjoittaja | Carl Foreman |
| Perustuu | Alistair MacLeanin romaaniin Navaronen tykit |
| Tuottaja |
Carl Foreman Cecil F. Ford |
| Säveltäjä | Dimitri Tiomkin |
| Kuvaaja | Oswald Morris |
| Leikkaaja | Alan Osbiston |
| Pääosat |
Gregory Peck David Niven Anthony Quinn Stanley Baker James Darren Anthony Quayle Irene Papas Gia Scala |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures Corporation |
| Levittäjä |
Columbia Pictures Netflix |
| Ensi-ilta | 1961 |
| Kesto | 158 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti, kreikka, saksa |
| Budjetti | 6 000 000 dollaria |
| Seuraaja | Navaronen haukat |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Alun perin ohjaajaksi palkattiin Alexander Mackendrick, mutta tuottaja Foreman erotti hänet luovien erimielisyyksien vuoksi. Myös korpraali Millerin näyttelijä David Niven tuli Kenneth Moren tilalle. Gregory Peckin rooliin oli alun perin harkittu Rock Hudsonia ja sitä oli tarjottu William Holdenille, jonka palkkavaatimus, 750 000 dollaria ja 10 prosenttia tuotosta, oli tuottajille liian korkea.
Anthony Quayle näytteli elokuvassa englantilaista majuria. Toisessa maailmansodassa Quayle oli englantilainen armeijan tiedustelun majuri, joka organisoi partisaanitoimia Albaniassa. David Niven pitää elokuvassa kevyen jalkaväen yksikön tunnusta baretissaan. Hän palveli kyseisessä yksikössä sodan aikana.
Juoni
muokkaaKaksi Navaronen saarella sijaitsevaa erittäin tehokasta saksalaista tykkiä valvoo Kreikan edustalla kulkevaa meriliikennettä. Koska tykeille on rakennettu bunkkerikompleksi vuorenrinteeseen, niitä ei voi tuhota ilmahyökkäyksen avulla. Kuudesta liittoutuneiden sotilaasta muodostuva joukko lasketaan saarelle. Heidän tulee ottaa yhteys paikallisiin partisaaneihin ja yrittää räjäyttää tykit ennen kuin britit ehtivät toteuttaa alueella kaavaillun laivasto-operaation.
Vastaanotto ja jälkimaine
muokkaaNavaronen tykeistä tuli ensi-iltavuotensa suurmenestys, joka poiki 1970-luvulle ulottuvan sarjan samantapaisia toiseen maailmansotaan sijoittuvia suurtuotantoja. Näitä olivat Atlantin valli murtuu, Kotka on laskeutunut, Kotkat kuuntelevat, Kellyn sankarit, Likainen tusina, Suuri pakoretki, Taistelu Ardenneilla, Tora! Tora! Tora!, Viimeinen silta yli Reinin ja Yksi silta liikaa. Vuonna 1978 elokuva sai jatko-osan Navaronen haukat.[1]
Elokuva sai seitsemän Oscar-ehdokkuutta, muun muassa parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen sarjoissa. Niistä se voitti erikoistehosteiden kategorian[2]. Golden Globes -gaalassa se palkittiin parhaana draamaelokuvana ja Dimitri Tiomkin parhaasta elokuvamusiikista, minkä lisäksi Thompson oli ehdolla parhaan ohjaajan palkintoon[3].
Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen kutsuu Navaronen tykkejä sujuvaksi ja vauhdikkaaksi ja antaa sille neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[4] Yle Teeman televisioesityksen alla heinäkuussa 2023 Helsingin Sanomien Timo Kuismin piti elokuvaa monin paikoin aikansa eläneenä pakollisine romanssikuvioineen ja kankeine roolitöineen: ”Toimintaa ja jännitystä on niukasti, mutta välillä innostutaan sentään pohdiskelemaan sodan ja tappamisen moraalia asetelmallisissa kohtauksissa, jotka ovat kuin suoraan teatterin lavalta.”[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Nykänen, Vesa: Navaronen tykit oli Alistair MacLeanin jännitysromaanien ensimmäinen ja menestyksekkäin leffaversio Yle Teema. 28.07.2023. Viitattu 28.7.2023.
- ↑ Haku 'guns of navarone' awardsdatabase.oscars.org. Viitattu 28.7.2023.
- ↑ Haku 'guns of navarone' goldenglobes.com. Viitattu 28.7.2023.
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
- ↑ Kuismin, Timo: Ruotsalaisten suosikkisarja Talot huokuvat historiaa sai jatkoa, sotaelokuva Navaronen tykit ei ole kestänyt aikaa. Helsingin Sanomat, 28.7.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.7.2023.