NHL-kausi 1931–1932

Taloudellisten syiden takia Philadelphia Quakers ja Ottawa Senators lopettivat toimintansa, jolloin NHL-joukkueiden lukumäärä laski kymmenestä kahdeksaan.^[3][4] Detroit Falcons meni vararikkoon ja joutui konkurssihallintoon. Samaan aikaan NHL-komissaari Frank Calder tuomitsi kaudella 1930–31 AHL:ksi muuttuneen ja itsensä samalla pääliigaksi julistaneen American Hockey Associationin luvattomaksi liigaksi. Calder perusteli kantaansa sillä, että AHL oli sijoittanut joukkueen Chicagoon, jossa oli NHL-joukkue, ja toisen Buffaloon, missä NHL:llä oli alasarjan yhteistyökumppani. Buffalon joukkue kuitenkin luhistui, ja Calder ryhtyi neuvotteluihin James Norrisin omistaman Chicago Shamrocksin ja vararikkoon joutuneen Detroit Falconsin yhdistämiseksi.^[3][5][6][7]

Montreal Canadiens valtasi taas kerran runkosarjan ykköspaikan. Canadiensin Howie Morenz oli yhtä tehokas kuin ennenkin ja voitti Hart Trophyn. New York Rangers sijoittui ykköseksi Amerikan divisioonassa.^[5]

Toronton kotiareena Maple Leaf Gardens avattiin lukuisista vaikeuksista huolimatta. Eräässä vaiheessa koko projekti oli vähällä luhistua, mutta Conn Smythe ja Frank J. Selke saivat vakuutettua ammattiyhdistykset hyväksymään Gardensin osakkeita palkkojen osittaisena maksuna. Niinpä Maple Leaf Gardens saatiin lopulta rakennettua. Kotijoukkueen näkokulmasta Chicago Black Hawks pilasi areenan avausottelun 2–1-voitollaan.^[5][6][8]

Lyhenteiden selitys: O = Ottelut, M = Maalit, S = Syötöt, P = Pisteet, RM = Rangaistusminuutit

Montreal Canadiensilla oli kaikki edellytykset kolmannelle peräkkäiselle Stanley Cup -voitolleen, mutta Pit Lepinen ja Aurel Joliat’n loukkaantumiset rikkoivat unelman. Kun Joliat oli puolikuntoinen ja Lepine poissa, Canadiens ei pystynyt haastamaan nopeaa New York Rangersia. Toronto sen sijaan löysi keinot Chicagon ja sen maalivahdin Chuck Gardinerin lyömiseen. Tämän jälkeen Toronto voitti Montreal Maroonsin. Toronto Maple Leafs kukisti paras viidestä -periaatteella pelatussa loppuottelusarjassa New York Rangersin ylivoimaisesti voitoin 3–0.^[5]

Alun perin kaksi ensimmäistä peliä piti järjestää New Yorkissa, mutta kaupungissa vierailleen sirkuksen takia toinen peli jouduttiin pelaamaan Bostonissa. Kolmas ja viimeinen ottelu pelattiin suunnitellusti Torontossa. Finaaleita alettiin kutsua ”tennissarjaksi”, sillä Toronto Maple Leafs teki jokaisessa ottelussa 6 maalia. Rangers teki 4 maalia Madison Square Gardenissa, kaksi Boston Gardenissa ja neljä Torontossa.^[5][8]

• Luettelo Stanley Cupin voittaneista joukkueista