Nälkä

Tämä artikkeli käsittelee tuntemusta. Knut Hamsunin samannimisestä romaanista on oma artikkeli, samoin Steve McQueenin elokuvasta Hunger.

Nälkä on kehon tuntemus, jossa ihminen kokee tarvetta syödä ruokaa. Sen vastakohta on kylläisyyden tuntemus.

Kylläinen nuori tyttö aterian jälkeen. Carl von Bergenin maalaus vuodelta 1904.

Nälän tunne syntyy keskushermostoon kuuluvassa hypotalamuksessa. Nälkä voi olla sen varoitusmerkki, että ihminen ei ole syönyt tarpeeksi. Syömättömyys voi johtaa aliravitsemukseen, nälkiintymiseen ja kuolemaan.

Nälkä voi myös olla jonkin sairauden oire, kuten Prader–Willin oireyhtymässä.^[1]

Terveellä ihmisellä on melko pitkä nälän sietokyky, jota käytetään hyväksi esimerkiksi paastottaessa.

Näläntunteeseen vaikuttaminen

Yleinen tarve rajoittaa energian saantia on luonut tarpeen tarkastella sitä, voidaanko nälän ilmaantumiseen vaikuttaa nautitun aterian sisältöä muokkaamalla. Myös laitosruokailussa ja muussa joukkoruokailussa, jossa joudutaan noudattamaan säännöllistä ruokailurytmiä, joudutaan seuraamaan aterioiden vaikutusta kylläisyyden tunteeseen. Runsaasti kuitua ja hiilihydraatteja sekä vähärasvaisia proteiinin lähteitä sisältävät ateriat ovat suositeltavia nälän tunteen hallinnan kannalta.^[2] Runsaasti proteiinia sisältävä ateria puolestaan pitää nälän tunteen pisimpään kurissa. Myös kuitupitoisten hiilihydraattien kuten täysjyväleivän tai puuron nauttiminen torjuu nälkää hyvin, samoin keitetty peruna^[3].

Lisäksi syöminen ja jonkun muun asian pitkäaikainen yhdistäminen saattaa tehdä mielleyhtymän. Esimerkiksi aamulehden näkeminen saa aikaan halun kahviin, tai jollekin lähestyvä palaveri saa aikaan mielikuvat kahvista ja pullasta tai sämpylästä.^[4]

Kylläisyyden tunne

Hiilihydraattipitoinen ateria saattaa aiheuttaa voimakkaan välittömän kylläisyyden tunteen, mutta nälkä ilmaantuu ja houkuttelee syömään nopeammin uudelleen kuin yhtä paljon energiaa sisältävän proteiini- tai rasvapitoisen aterian jälkeen.^lähde?

Nälkä ihmiskunnan ongelmana

Nälkä ja aliravitsemus on yksi suurimpia ihmiskunnan ongelmia. Aliravittuja ja nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla 2015 arvion mukaan lähes 800 miljoonaa,^[5] lähinnä kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä kuolee aliravitsemukseen. Toisaalta, International Food Policy Research Institute:n Globaalilla nälkäindeksillä mitattuna nälkää näkevien ihmisten määrä on laskenut lähes kolmanneksella vuodesta 2000 lähtien. Nälkää näkevien ihmisten määrä on vähentynyt erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.^[6] Kestävä talouskasvu sekä investoinnit terveydenhuoltoon, koulutukseen ja juomaveden saatavuuteen ovat olleet merkittävässä asemassa aliravitsemuksen vähenemisessä viime vuosikymmenten aikana.^[7]

Katso myös

Lähteet

↑ T Thompson et al: Prader–Willi Syndrome: genetics and behavior. Peabody journal of education, 1996, 71. vsk, nro 4, s. 187–212. PubMed:27594721 ISSN 0161-956X Artikkelin verkkoversio.
↑ Kustannus Oy Duodecim: Näläntunteen hallitseminen Duodecim - Terveyskirjasto. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018.
↑ https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/terveyspommi-joka-tasaa-verensokeria-ja-pitaa-nalan-poissa-pitkaan-laihduttajan-painajainen-onkin-todellista-terveysruokaa/7343694#gs.va9vhq
↑ http://www.rakasluuranko.fi/ravinto/ruok_takt.html (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ FAO & IFAD & WFP: The State of Food Insecurity in the World 2015. Meeting the 2015 international hunger targets: taking stock of uneven progress. Rooma: FAO, 2015. OCLC: 918287304 ISBN 9789251087855 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.7.2018).
↑ Von Grebmer K, Bernstein J, Brown T, Prasai N, Yohannes Y: 2017 global hunger index : the inequalities of hunger. International Food Policy Research Institute, 2017. OCLC: 1010793104 doi:10.2499/9780896292710 ISBN 9780896292710 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.7.2018).
↑ Bárbara Soriano, Alberto Garrido: How important is economic growth for reducing undernourishment in developing countries? Food Policy, 2016-08, 63. vsk, nro 63, s. 87–101. doi:10.1016/j.foodpol.2016.07.004 ISSN 0306-9192 Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

Kaisa Karttunen, Laura Kihlström & Sanna-Liisa Taivalmaa: Nälkä ja yltäkylläisyys. Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-324-5

Aiheesta muualla

Sitaatteja aiheesta Nälkä Wikisitaateissa
Nälkä (Arkistoitu – Internet Archive), YK:n Maailman ruokaohjelma.

[1] T Thompson et al: Prader–Willi Syndrome: genetics and behavior. Peabody journal of education, 1996, 71. vsk, nro 4, s. 187–212. PubMed:27594721 ISSN 0161-956X Artikkelin verkkoversio.

[2] Kustannus Oy Duodecim: Näläntunteen hallitseminen Duodecim - Terveyskirjasto. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018.

[3] ttps://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/terveyspommi-joka-tasaa-verensokeria-ja-pitaa-nalan-poissa-pitkaan-laihduttajan-painajainen-onkin-todellista-terveysruokaa/7343694#gs.va9vhq

[4] ttp://www.rakasluuranko.fi/ravinto/ruok_takt.html (Arkistoitu – Internet Archive)

[5] FAO & IFAD & WFP: The State of Food Insecurity in the World 2015. Meeting the 2015 international hunger targets: taking stock of uneven progress. Rooma: FAO, 2015. OCLC: 918287304 ISBN 9789251087855 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.7.2018).

[6] Von Grebmer K, Bernstein J, Brown T, Prasai N, Yohannes Y: 2017 global hunger index : the inequalities of hunger. International Food Policy Research Institute, 2017. OCLC: 1010793104 doi:10.2499/9780896292710 ISBN 9780896292710 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.7.2018).

[7] Bárbara Soriano, Alberto Garrido: How important is economic growth for reducing undernourishment in developing countries? Food Policy, 2016-08, 63. vsk, nro 63, s. 87–101. doi:10.1016/j.foodpol.2016.07.004 ISSN 0306-9192 Artikkelin verkkoversio.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]