Monowitz

Monowitz oli natsien työleiri lähellä Oświęcimiä Monowicen kylässä. Se oli Auschwitzin alaleiri ja tunnettiin myös nimellä KL Auschwitz III. Leirin tarkoituksena oli toimia tukikohtana viereisen IG Farbenin nitriilikumitehtaan työntekijöille. Tehtaan nimi oli Buna Werke. Keskitysleirivangit olivat rakentaneet tehtaan.

Leiri avattiin 31. toukokuuta 1942 ja siihen liitettiin myöhemmin useita alaleirejä (Althammer, Blechhammer, Budy, Fuerstengrube, Gleiwitz, Rajsko ja Tschechowitz), joita oli laajalla alueella ympäristössä.

Ensimmäiset kaksituhatta vankia tuotiin Auschwitzista lokakuussa 1942. Leirin vankimäärä kasvoi kuuteentuhanteen vuonna 1943, ja enimmillään vankeja oli melkein 11 000 vuonna 1944. Leirillä surmattiin 1670 vankia, ja 11 000 lähetettiin Auschwitziin ja Birkenauhun, missä useimmat heistä tapettii myrkkyruiskeilla tai kaasukammioissa.^[1]

Monowitzin leiri toimi aina tammikuuhun 1945, jolloin puna-armeija vapautti leirin, jonka saksalaiset olivat vetäytyessään suurimmaksi osaksi tyhjentäneet. Leiriin oli jätetty vain harvoja sairaita tai liian heikkoja vankeja, joita ei ollut otettu mukaan kuolemanmarssiin.^lähde? Yksi vapautetuista ja hengissä selvinneistä vangeista oli kirjailija Primo Levi.^[2]