Miko Jaakkola

Jaakkola valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta ohjaajantyön laitokselta vuonna 2000.^[6]

Jaakkola on ohjannut lähes 60 teosta eri teattereille ja Yleisradiolle. Osan hän on itse käsikirjoittanut ja osaan suunnitellut myös videot. Lisäksi hän on tehnyt lukuisia trailereita^[7] ja videosuunnitteluita moniin teatteriproduktioihin. Jaakkola on työskennellyt sekä vapaissa ryhmissä että laitosteattereissa. Hän on tehnyt ohjauksia muun muassa Oulun kaupunginteatteriin, Kajaanin kaupunginteatteriin, Kotkan kaupunginteatteriin, Kuopion kaupunginteatteriin,^[8] Jyväskylän kaupunginteatteriin, Kansallisteatteriin, Teatteri Takomoon ja useille vapaille ryhmille. Jaakkola kuului Kallion Teatterin ja sen jatkajaksi perustetun Todellisuuden tutkimuskeskuksen perustajajäseniin.^[9]

Kajaanissa hän on ohjannut näytelmät Spoonface (2009) ja Amadeus (2014) sekä kantaesitykset Parhaissakin perheissä (2010, käsikirjoitus Anna Krogerus)^[10], Kajaanin Seminaari (2011, käsikirjoitus Sami Keski-Vähälä), Punahilkka (2012), Sofian maailma (2013)^[11] sekä Rikos ja rangaistus (2015).^[12] Kotkan kaupunginteatteriin hän on ohjannut muun muassa näytelmät Neljäntienristeys (2016)^[13], Puhdistus (2017)^[14], Junnu -sydämeni tänne jää (2018), M/S Estonia - Alinan selviytymistarina (2019), Buster Keaton - elämä ja teot (2020), Kotkan Ruusu (2021), Viimeinen vuosi (2022), Myrsky (2022) sekä Toksinen Kabaree (2023)^[15]. Lisäksi hän on mm. ohjannut Kuopion kaupunginteatteriin Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären (2018) ja Jyväskylän kaupunginteatteriin Peter Høegin Susanin vaikutuksen (2021).

Hän on saanut näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2002 yhdessä Todellisuuden tutkimuskeskuksen kanssa sekä taiteilija-apurahan kahdesti vuosille 2003–2006.^[16] Vuoden 2011 maaliskuussa hänelle myönnettiin Teatteriohjaajaliiton Vuoden ohjaaja Thalia-palkinto.^[17] Vuonna 2013 Jaakkola sai yhdessä Kajaanin kaupunginteatterin ohjaajan Hanna Kirjavaisen kanssa Teatterikorkeakoulun Vuoden 2013 alumni -tunnustuksen.^[18] Vuoden 2017 Thalia-juhlassa Jaakkolalle myönnettiin Videosäde-kunniamaininta halusta laajentaa ohjauksissaan näyttämökerrontaa videon avulla.^[19]