Mikko Ampuja
Mikko Ampuja (25. lokakuuta 1882 Viipuri[1] – 15. syyskuuta 1947 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n ja sosialistisen eduskuntaryhmän kansanedustajana vuosina 1919–1941 ja 1944–1945.
| Mikko Ampuja | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
1.4.1919–25.11.1941, 4.11.1944–5.4.1945
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP, sosialistinen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. lokakuuta 1882 Viipuri |
| Kuollut | 15. syyskuuta 1947 (64 vuotta) Moskova |
| Ammatti | viilari, puoluetoimitsija |
Elämä
muokkaaVain kiertokoulun käynyt Ampuja toimi eri ammateissa, paimenena, renkinä, sepän oppilaana Virolahdella ja seppänä Viipurissa. Vuonna 1903 Ampuja siirtyi Helsinkiin ja työskenteli siellä seppänä ja viilaajana[1] vuoteen 1919 saakka, jolloin hänestä tuli kansanedustaja.
Ampuja oli SDP:n kansanedustaja vuosina 1919–1940. Hän edusti puolueen vasenta laitaa ja alkoi 1930-luvun lopulla lähentyä ajattelussaan Hella Wuolijokea, Mauri Ryömää ja Cay Sundströmiä.[1] Ampuja erotettiin syksyllä 1940 SDP:n eduskuntaryhmästä ja hän liittyi em. erotettujen henkilöiden muodostamaan Sosialistiseen eduskuntaryhmään (ns. kuutoset). Jatkosodan aikana Ampuja oli muiden kuutosten tavoin poliittisista syistä vangittuna turvasäilössä.[2] Hänet tuomittiin kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta KKO:n päätöksellä 2. syyskuuta 1942.[3] Hän vapautui jatkosodan jälkeen ja sai takaisin edustajan toimensa.
Ampuja kuului loppuvuodesta 1944 perustettuun Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon, mutta hän jäi ainoana kuutosena valitsematta eduskuntaan maaliskuun 1945 vaaleissa. Hän oli 1946 lyhyen aikaa SKDL:n varapuheenjohtajana.
Ampuja valittiin Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen puoluetoimikuntaan maaliskuun 1946 perustavassa kokouksessa[4] ja hän oli toimikunnassa kuolemaansa asti.[5]
Ampuja rakennutti 1920-luvun puolivälissä itselleen talon Helsingin Puistolaan osoitteeseen Sepeteuksentie 16. Hän testamenttasi talon työläiskirjailijoiden asuntolaksi, jona se toimi vuosikymmenet. Hänen tuhkauurnansa on haudattu sen pihalle.[6] Haudalla on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen tekemä muistoreliefi. Talon omisti 1980-luvulle saakka Mikko Ampujan säätiö, kunnes se myi talon. Uuden omistajan kanssa oli sovittu, että haudalla saa käydä neljä kertaa vuodessa. Tämän myytyä talon edelleen 2018 seuraavan omistajan kanssa ei ole saatu vierailuoikeudesta sovittua ja sen sijaan mahdollisuutta haudan siirtoon tutkitaan.[7]
Teokset
muokkaa- Pajasta parlamenttiin : neljäkymmentä vuotta Suomen työväenliikkeessä 1947
Lähteet
muokkaa- Seppinen, Jukka: Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991: strategia ja toiminta. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-6548-7
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Seppinen 2006, 97
- ↑ Seppinen 2006, 98
- ↑ Seppinen 2006, 101-102
- ↑ E. Hiitonen: Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue lisää vasemmiston toimintamahdollisuuksia. Vapaa Sana, 8.7.1947.
- ↑ Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue jatkanut perustavaa kokoustaan. Vapaa Sana, 21.10.1947.
- ↑ kuvaaja Simo Rista: Kuva 320703 Stadin taivaan alla: Eeva ja Simo Ristan valokuvia Helsingistä vuosilta 1969–1987. Eeva Rista, Simo Rista & Aapo Rista. Viitattu 15.7.2016.
- ↑ Tuomo Väliaho: HS Helsinki Ilta-Sanomat. 19.10.2020. Viitattu 19.10.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Mikko Ampuja Suomen kansanedustajat. Eduskunta.