[go: up one dir, main page]

Tämä artikkeli käsittelee Viipurissa sijaitsevaa rakennusta. Markovilla on myös Lappeenrannassa sijainneen Kanta-aliupseerikoulun, Maanpuolustusopiston ja nykyisen Maasotakoulun perinnehuoneen nimi.

Markovilla on Viipurin Imatran kaupunginosassa sijaitseva opetusrakennus, jossa ovat vuosien varrella toimineet muun muassa Reserviupseerikoulu, Taistelukoulu ja jalkaväen aliupseerikoulu. Se on toiminut sotatoimen lisäksi myös opettaja-, diakoni- ja pappisopetuslaitoksena.

Markovilla kuvattuna elokuussa 1941.

Rakennus perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri Franz Albert Seynin aloitteesta. Suomen itsenäistyttyä Markovillassa järjestettiin 1918-1920 Reserviupseerikoulun perustamiseen saakka upseerikokelaskursseja, joiden opetusohjelman pohjalta jatkoi reserviupseerikoulu Haminassa 1920.

Viipurin Markovillan Jalkaväen Aliupseerikoulu perustettiin 1.9.1921, kurssit 1.- 5. pidettiin 1.9.1921 - 30.9.1925. Markovillan Jalkaväen Aliupseerikoulun nimi muuttui Jalkaväen Kapitulanttikouluksi 25.5.1925. Jalkaväen Kapitulanttikoulun kurssit 6.- 9. pidettiin 1.11.1925-26.5.1928. Sen jälkeen Kapitulanttikoulun nimi muuttui ja se nimitettiin Markovillan tiloihin perustetun Taistelukoulun Kanta-aliupseeriosastoksi. Markovillan Taistelukoulussa Suomen armeijan upseereita ja kanta-aliupseereita koulutettiin saman katon alla talvi­sodan syttymiseen asti. Taistelukoulun Kanta-aliupseeriosaston jalkaväkikurssit 11.- 26. ja Kevyen linjan kurssit 1.- 4. pidettiin 10.9.1928-6.10.1939. Viimeinen jalkaväen kurssi n:o 26 jouduttiin keskeyttämään talvi­sodan takia. Arvostelukirjan mukaan Vuosina 1921-39 Markovillan aliupseerikurssin suoritti 2400 aliupseerioppilasta. [1] Kun Markovillan taistelukoulu perustettiin 1927, siihen syntyi kaksi osastoa, upseeri­osasto ja kanta-aliupseeri­osastoksi muutettu Kapitulanttikoulu. Ennen sotia taistelukoulu tarjosi opetusta 1207 upseerille ja 2400 aliupseerioppilasta suoritti kurssinsa kanta-aliupseerille.[2] Viipurin Markovillan Taistelukoulun merkitys Suomen itsenäisyyden säilymisessä tulee esiin koulun historiassa. Talin-Ihantalan torjuntataistelujen maastot olivat Viipurin Markovillan Taistelukoulun harjoitusalueita. Sillä oli erittäin suuri merkitys torjuntataistelujen onnistumisen kannalta. Suomen armeijan kanta-aliupseerit olivat saaneet koulutuksensa Markovillassa. Puolet Suomen armeijan pataljoonan komentajista oli saanut koulutusta Markovillan Taistelukoulussa. Talvi- ja jatkosodan kokemuksia arvioitaessa on todettu, että sodankäynnin päävastuu lankesi pataljoonan komentajille.[3] Kantakorttitietojen mukaan jatkosodan aikana monet Markovillan aliupseerit ylenivät upseereiksi ja heitä sijoitettiin mm joukkueenjohtajien, komppanianpäälliköiden, varastopäälliköiden ja varikkopäälliköiden tehtäviin.

Lähteet

muokkaa
  • Simola, Keijo & Koivisto, Keijo: Maanpuolustusopisto 75 vuotta : Vöyrin sotakoulusta Maanpuolustusopistoksi 1918-1993. Lappeenranta: Maanpuolustusopisto, 1993. ISBN 951-25-0657-2 (suomeksi)
  • Taistelukoulu 1927-1977. (toimituskunta: Taistelukoulun opettajat, suunnittelu: Sakari Rusama ja Sampo Ahto) Tuusula: Taistelukoulu, 1977. ISBN 951-99130-0-9 (suomeksi)
  • Taistelukoulu 1927-1992. (toim. Sakari Rusama ym.) Tuusula: Taistelukoulun perinneyhdistys, 1994. ISBN 952-90-5863-2 (suomeksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Maanpuolustusopisto 75 vuotta
  2. MPKK (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Taistelukoulu 1927-77, s. 72
  • 5. Kansallisarkiston sotilaskantakortit

Aiheesta muualla

muokkaa