Lootofagit

Lootofagit (m.kreik. Λωτοφάγοι, Lotofagoi, ”Lootuksensyöjät”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa myyttinen kansa, jonka Homeros mainitsee Odysseiassa. He elivät Pohjois-Afrikan rannikolla saaressa, jota antiikin aikana etsittiin Djerbalta ja Kyreneltä.^[1][2]

Lootofagit nauttivat ravinnokseen kukkia, jotka saivat syöjänsä vaipumaan narkoosiseen apatiaan. Kun Odysseus kotimatkallaan saapui heidän saarellensa, hän lähetti kolme miestänsä ottamaan selvää saaren asukkaista. Nämä otettiin ystävällisesti vastaan ja heille tarjottiin lootusta syötäväksi. Heti heidän maistettuaan kukkien makeuden suussaan, he unohtivat kotimatkansa eivätkä enää halunneet palata kotiin. Odysseus joutui hakemaan miehensä takaisin ja köyttämään heidät penkkeihinsä, jotta koko miehistö pääsi jatkamaan matkaa nopeasti saarelta eteenpäin kohti kotia.^[3][4][5]