[go: up one dir, main page]

Leo VI

Bysantin keisari
Tämä artikkeli käsittelee Bysantin keisaria. Leo VI oli myös paavi.

Leo VI (866912) oli Bysantin keisari vuosina 886912.[1] Leo oli isänsä, Basileios I:n, perustaman Makedonialaisen hallitsijasuvun toinen keisari.

Leo VI
Leo VI ja hänen ensimmäinen vaimonsa Theofano.
Bysantin keisari
Valtakausi 29. elokuuta 88611. toukokuuta 912
Edeltäjä Basileios I
Seuraaja Aleksanteri III
Syntynyt 19. syyskuuta 866
Konstantinopoli
Kuollut 11. toukokuuta 912
Konstantinopoli
Puoliso Theofano
Zoe Zautzainas
Eudokia Baïana
Zoe Karbonopsina
Lapset Eudokia
Anna
Anna
Basileios
Konstantinos VII
Suku Makedonialainen
Isä Basileios I tai Mikael III
Äiti Eudokia Ingerina
Leo ja isänsä Basileios

Hänestä tuli keisari kun Basileios kuoli metsästysonnettomuuden jälkeen vuonna 886. Leon on myös väitetty todellisuudessa olevan Basileioksen edeltäjän Mikael III:n poika, mutta tästä ei ole varmuutta.[2] Isä ja poika vihasivat toisiaan, Basileios laitatti välillä Leon vankilaan vallankaappausjuonista syytettynä. Basileoksen kuolemaa metsästysonnettomuudessa on usein pidetty murhana.[3]

Leo saattoi loppuun Basileioksen aloittaman lakikokoelman Basilican. Leo oli opiskellut patriarkka Fotioksen johdolla ja kirjoitti lakikokoelman viimeistelyn ohella useita kirjoja. Hänen lisänimensä onkin "Leo Viisas" tai "Leo Filosofi".[1]

Leo aiheutti skandaalin monien avioliittojensa takia. Hänen ensimmäinen vaimonsa, jonka kanssa Basileios hänet oli pakottanut naimisiin, kuoli vuonna 897, ja Leo meni uudelleen naimisiin neuvonantajansa Zautzesin tyttären Zoen kanssa. Uudelle apelleen Leo antoi uuden arvonimen basilopator, joka tarkoitti "keisarin isää". Zoe kuoli kuitenkin jo vuonna 899. Kirkon mielestä kolmas avioliitto olisi ollut laiton, mutta Leo meni kuitenkin uudelleen naimisiin. Kolmas vaimo kuoli pian vuonna 901. Koska neljäs avioliitto olisi ollut vieläkin raskaampi synti kirkon silmissä, otti Leo itselleen vain rakastajattaren Zoe Karbonopsinan. Zoen kanssa Leo saikin pojan ja kruununperillisen Konstantinoksen. Kirkko myöntyi lopulta ja antoi Leon ja Zoen mennä naimisiin vuonna 904. Kirkko kielsi kuitenkin sen, että Zoesta tulisi keisarinna.[2]

Bysanttilaiset pitivät itseään todellisina roomalaisina. Tässä Leo VI:n kolikossa (follis) on Bysantin keisarin virallinen arvonimi BASILEVS ROMEON, Roomalaisten keisari.

Leon hallituskauden aikana sodittiin useaan otteeseen bulgaareja ja muslimeja vastaan. Kun Bysantti joutui yhtä aikaa sotimaan näitä vastaan, joutui Leo VI ostamaan liittolaisikseen unkarilaiset, jotka olivat juuri siirtymässä kohti Tonavaa. Keisarin palkkaamina he hyökkäsivät bulgaarien kimppuun pohjoispuolelta.[4] Vuonna 907 Kiovan Rus hyökkäsi Konstantinopolia vastaan. Leo lahjoi heidätkin, mutta he palasivat jo vuonna 911. Leo yritti vallata takaisin Kreetan arabeilta vuonna 912, mutta epäonnistui. Hän sairastui ja kuoli pian tämän jälkeen. Koska hänen poikansa Konstantinos oli vasta lapsi, tuli Leon veljestä Aleksanterista keisari.

Kirjallisuutta

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Leo VI Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.3.2014.
  2. a b Theodora Antonopoulou: The Homilies of the Emperor Leo VI, s. 4. Brill. ISBN 9789004108141 Teoksen verkkoversio (viitattu 28.3.2014).
  3. Ted Byfield, Paul Stanway: The Quest for the City : A.D. 740 to 1100 : Pursuing the Next World, They Founded this One, s. 140. Christian History Project, 2004. ISBN 9780968987360 Teoksen verkkoversio (viitattu 28.3.2014).
  4. Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7. s. 162. Helsinki: Otava, 1984. 951-1-07689-2

Aiheesta muualla

muokkaa