Leo I
Leo I eli Flavius Valerius Leo Augustus (401–18. tammikuuta 474) oli Itä-Rooman keisari 457–474.
| Leo I | |
|---|---|
 Leo I:n rintakuva noin vuodelta 470 | |
| Bysantin keisari | |
| Valtakausi | 7. helmikuuta 454 – 18. tammikuuta 474 |
| Edeltäjä | Marcianus |
| Seuraaja | Leo II |
| Syntynyt |
401 Traakia |
| Kuollut |
18. tammikuuta 474 Konstantinopoli |
| Puoliso | Verina |
| Lapset |
Ariadne Leontia |
| Suku | Leonid |
Leo kruunattiin keisariksi 7. helmikuuta 457. Se oli ensimmäinen kerta, jolloin Konstantinopolin patriarkka oli mukana kruunajaisissa. Leon valitsi keisariksi armeijan komentaja Aspar, joka aluksi piti Leoa nukkehallitsijanaan. Leo onnistui kuitenkin päästä eroon Asparista, kun hän liittoutui isaurialaisten kanssa. Aspar syrjäytettiin ja murhattiin vuonna 471.[1]
Leon tytär meni naimisiin isaurialaisten johtajan Tarasicodissan kanssa, josta myöhemmin tuli keisari Zenon vuonna 474.
Leon aikana hunnit ja gootit hyökkäsivät useita kertoja Balkanille, mutteivät pystyneet valtaamaan Konstantinopolia Theodosius II:n rakennuttamien muurien takia. Vuonna 467 Leo nimitti Anthemiuksen Länsi-Rooman keisariksi.
Vuonna 468 hän lähetti retkikunnan vandaaleja vastaan, mutta se kukistui Leon langon Basiliscuksen takia.[1]
