Lappeenrannan kaupunginteatteri

 

Lappeenrannassa oli teatteritoimintaa jo 1800-luvun alkupuoliskolla, ja teatterihuone valmistui 1849. Sen saamisessa oli aloitteellinen piirilääkäri A. W. Dammer, joka muodosti osakeyhtiön.^[3]

Lappeenrannan teatterielämä jatkui Lappeenrannan vapaaehtoisessa palokunnassa (perustettu 1879), jonka tehtäviin kuului myös iltamien ja näytelmäiltojen järjestäminen. Palokunnalle valmistui vuonna 1905 oma talo, jossa oli myös teatterille soveltuva suuri sali. Vuonna 1907 perustettiin VPK:n näyttämöseura, joka sen muotoisena jatkoi aina vuoteen 1913. Tälle pohjalle perustettiin vuonna 1913 Työväen Näyttämö, jonka toiminta päättyi kuitenkin sisällissotaan ja esitystilana toimineen työväentalon tuhoutumiseen tulipalossa.^[3]

Vuonna 1918 syntyi Lappeenrannan Näyttämöyhdistys ylläpitämään Lappeenrannan Näyttämöä, jonka tehtävänä oli perustaa uusi teatteri kilpailemaan Työväen Näyttämön kanssa. Vuonna 1923 syntyi puolestaan Lappeenrannan Teatteriyhdistys ylläpitämään perustetun Lappeenrannan Teatterin toimintaa.^[3]

Kahden rinnakkaisen teatterin toiminta päättyi vuonna 1935, kun Lappeenrannan Teatterin toiminta päättyi harjoitus- ja esiintymistilojen puutteeseen. Tällöin useat Lappeenrannan Teatterin näyttelijät siirtyivät Työväen Näyttämön näyttelijöiksi. Työväen Näyttämö toimi vuonna 1924 valmistuneessa uudessa työväentalossa. Työväen Näyttämö vaihtoi nimensä Työväen Teatteriksi vuonna 1947.^[3]

 

Lappeenrantalaisesta ammattiteatterista 1940-luvulla syntynyt suunnitelma toteutui lopulta vuonna 1948, kun Lappeenrannan Teatterin suunnittelu aloitettiin. Vuonna 1949 päätettiin virallisesti Lappeenrannan kaupunginteatterin perustamisesta. Tarpeisto hankittiin Työväen Teatterin jäämistöstä, ja kaupunginteatteri asettui työväentaloon, jossa se toimi aina 1980-luvulle saakka.^[3]

Lappeenrannan kaupunginteatterin uudet tilat entisessä elokuvateatteri Jukolassa otettiin käyttöön lopulta vuonna 1982. Elokuvateatterin nimi näkyi teatterin suuren näyttämön nimessä, joka oli Jukola-sali. Myöhemmin toiseksi näyttämöksi muutettiin ravintola Kaksi Rakuunaa, jossa toimi myöhemmin pieni näyttämö Veeran kammari.^[3]

2010-luvulla teatterirakennuksesta oli tullut huonokuntoinen.^[4] Lukuisten turvallisuus- ja sisäilmaongelmien vuoksi lopulta päädyttiin sen purkamiseen.^[5] Vuonna 2011 Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti uuden teatterin rakentamisen puolesta.^[6]

Uusi kaupunginteatteri päätettiin rakentaa kauppakeskus IsoKristiinan yhteyteen, kun kauppakeskusta samalla laajennettiin. Sijaintia perusteltiin siten, että kaupunginteatteri haluttiin tuoda sinne missä ihmiset ovat, eli kauppakeskukseen. Kaupunginteatterin uudet tilat suunnitteli arkkitehti Samuli Woolston.^[7][8] Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rakennushankkeelle yhteensä neljä miljoonaa euroa valtionapua, eli noin 20 prosenttia kokonaiskustannuksista.^[9] Kokonaisuudessaan uuden teatterin rakennuskustannukset olivat 21 miljoonaa euroa.^[10]

Marraskuussa 2015 avattiin uuden teatterin pieni näyttämö näytelmällä Mummo, ja teatterin avajaisia vietettiin 15. tammikuuta 2016. Ensimmäisenä näytöksenä kaupunginteatterin uudella suurella näyttämöllä esitettiin satiirinen laulunäytelmä Kolmen pennin ooppera. Näytelmän ohjasi kaupunginteatterin silloinen johtaja, Timo Sokura.^[11]

Vuonna 2023 Lappeenrannan kaupunginteatteri voitti vuoden esityksen Thalia-palkinnon näytelmällä Viimeinen Atlantis. Metalliyhtye Stam1nan laulaja-kitaristi Antti Hyyrysen esikoisromaaniin perustuvan näytelmän ohjasi ja käsikirjoitti Tuomo Rämö.^[12]

 

Suuri näyttämö on suunniteltu niin, että siellä voidaan järjestää akustisesti musikaaleja. Orkesterimonttu vie käytössä ollessaan salista 46 paikkaa, jättäen 394 paikkaa katsomoon. Esityslavalla on 12-metrinen pyörönäyttämö.^[13][14]

Pienellä näyttämöllä voidaan teatteriesitysten lisäksi järjestää mm. konferensseja, seminaareja ja muita tapahtumia.^[15]

 

Teatterin yleisölämpiössä sijaitsee lipunmyynti, naulakkopalvelut, sekä väliajan ruokatarjoilu. Lämpiö sijaitsee IsoKristiinan kolmannessa kerroksessa, jonka kautta pääsee kaupunginteatterin Suurelle ja Pienelle näyttämölle.^[16] Yleisölämpiötä koristaa Kari Juvan veistos, Tyttö Karjalan.^[17]

• Lauri Väärä (1971–1975)^[18]
• Kari Paukkunen (1980–1984)^[19]
• Timo Närhinsalo (1985–1994)^[19]
• Helena Anttonen (1995–2002)^[19]
• Antti Majanlahti (2002–2007)^[19]
• Jari Juutinen (2007–2015)^[19]
• Timo Sokura (2015–2019)^[20]
• Iiris Rannio (2019–2022)^[1]
• Helka-Maria Kinnunen (2022–)^[2]

• Jussi Johnsson^[21]
• Seppo Kaisanlahti^[21]
• Sanna Kemppainen^[21]
• Jisook Kim^[21]
• Anna-Kaisa Makkonen^[21]
• Noora Koski^[21]
• Leena Nuora^[21]
• Turo Marttila^[21]
• Samuli Punkka^[21]
• Eppu Pastinen^[21]
• Netta Salonsaari^[21]
• Volter Ilmari Putro^[21]
• Aino Sirje^[21]

• Eija Grönberg (–1969)^[22]
• Hemmo Hakkarainen (1969–)^[22]
• Eila Halonen (1981–)^[23]
• Aarre Heinonen (1969–)^[22]
• Esko Hukkanen (1975–1981)^[18][23]
• Eila Ilenius (–1975)^[18]
• Meri Juutilainen (–1969)^[22]
• Aake Kalliala (1981–)^[23]
• Pentti Kallio (–1979)^[24]
• Hannu Kangas (1979–)^[24]
• Aino Kerola (1975–)^[18]
• Sina Kujansuu (1969–)^[22]
• Uula Laakso (–1981)^[23]
• Mika Lahtela (1969–)^[22]
• Seppo Lehtonen (–1969)^[22]
• Pekka Lukka (–1969)^[22]
• Maija Mäkinen (–1975)^[18][22]
• Orvokki Oksanen (1969–)^[22]
• Turo Pajala (1981–)^[23]
• Sakari Pesonen (–1969)^[22]
• Tuija Piepponen (1969–)^[22]
• Varpu Reilin (1975–1981)^[18][23]
• Matti Salmela^[22]
• Hannu Salminen (–1979)^[24]
• Tenho Saurén^[22]
• Pekka Savin (–1969)^[22]
• Pirkko Uitto (1981–)^[23]
• Pertti Sveholm (–1981)^[23]
• Reino Virtanen (–1975)^[18]
• Juha Voutilainen (1979–)^[24]

• Lappeenrannan kaupunginteatteri