Kyrillinen kirjaimisto

Vuonna 863 Pyhät Kyrillos ja Methodios saivat Bysantin hallitsijalta tehtävän luoda slaavilaisille kielille tai murteille yhtenäinen kirjoitusjärjestelmä. Työn tuloksena syntyi glagoliittinen kirjaimisto, josta näiden oppilaat myöhemmin kehittivät sitä ja kreikkalaista kirjaimistoa sekoittaen kyrillisen kirjaimiston. Kirjaimiston kehittäjiksi mainitaan usein pyhät Naum ja Klemens, jotka olivat molemmat Kyrilloksen ja Methodioksen oppilaita. Kirjaimisto on nimi on kunnianosoitus Kyrillokselle.^[2][3]

Venäjäksi sitä kutsutaan nimellä kirillitsa (кириллица), ukrainaksi kyrylytsja (кирилиця) ja serbokroaatiksi ćirilica (Ћирилица).

 

Muinaiskirkkoslaavin kirjaimisto on vanhin kyrillisistä kirjaimistoista, ja se on peräisin 900-luvulta. Siihen kuuluu 43 kirjainta.

 

Vuoteen 1708 mennessä kirjaimisto oli kehittynyt paljon, ja kirjainten määrä oli vähentynyt 34:ään.

 

Nykyvenäjän kirjaimisto perustuu suurelta osin vuoden 1708 kyrilliseen kirjaimistoon, ja siinä on 33 kirjainta. Niin sanotuilla jer-merkeillä Ъ ja Ь on ollut aikoinaan itsenäinen lyhyen vokaalin äännearvo.^[4] Pietari Suuren alulle panema muutos yksinkertaisti kirjaimia siten, että ne sopivat kirjapainoon. Muutos levisi venäjän kielestä myös muihin slaavilaisiin kieliin.^[5] Lisäksi edellinen on ollut sanan lopussa äännearvoton maskuliinin tunnus. Ѣ (ääntyy [je]) on poistettu. Painollisena [jo]:na ääntynyt e on korvattu merkillä ë, jota venäjänkieliset tosin eivät läheskään aina muista käyttää, eikä se ole edes välttämätöntä.^[6] Ennen tätä uudistusta oli lähes mahdotonta päätellä, kummalla merkillä painotonta je-äännettä kirjoitetaan.

Venäjän keisarikunnassa pyrittiin tekemään ortografisia uudistuksia 1900-luvun alussa, mutta turhaan.^[7] Vuonna 1918 tehtiin jälleen uudistus, jossa turhat kirjaimet poistettiin.^[8]

Kyrillistä kirjaimistoa käytetään nykyään monien slaavilaisten sekä Venäjällä ja lähialueilla puhuttavien uralilaisten, turkkilaisten, mongolilaisten, luoteiskaukasialaisten, pohjoiskaukasialaisten ja dagestanilaisten kielten kirjoittamiseen. Kyrillistä kirjaimistoa käyttäviä slaavilaisia kieliä ovat venäjä, ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, serbia (käyttää myös latinalaista kirjaimistoa) ja kirkkoslaavi.

Kyrillistä kirjaimistoa käyttäviä uralilaisia kieliä ovat ersä, mokša, niittymari, vuorimari, komi, komipermjakki, udmurtti, kiltinänsaame, nenetsi ja hanti sekä mansi.^selvennä

Turkkilaisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät kazakki, baškiiri, kumykki, nogai, kirgiisi, dolgaani, hakassi, jakuutti, karatšai, balkaari, šoori, tuva ja tataari. Aikaisemmin myös azeri, uzbekki, karapakalpakki, gagauzi, turkmeeni ja krimintataari käyttivät kyrillistä kirjaimistoa, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ne palasivat latinalaiseen kirjaimistoon. Tatarstan päätti myös, että tataarissa siirrytään latinalaiseen kirjaimistoon, mutta asian toteutumista on hankaloittanut Venäjällä tämän jälkeen säädetty laki, jonka mukaan virallista kieltä voidaan kirjoittaa vain kyrillisellä kirjaimistolla.

Mongolisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät burjaatti, kalmukki ja mongoli. Luoteiskaukasialaisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät abhaasi, abaza, adyge ja kabardi. Pohjoiskaukasialaisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät inguuši ja tšetšeeni. Dagestanilaisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät avaari, dargva, laki, aguli, lezgi, rutuli ja tabasarani.

• valkovenäjä
• bosnia (myös latinalainen käytössä)
• bulgaria
• ladino (myös latinalainen käytössä)
• kazakki (korvataan latinalaisilla vuonna 2025)^[9]
• kirgiisi
• makedonia
• mongolia (rinnalle mongolin kirjaimisto vuonna 2025)^[10]
• montenegro (myös latinalainen käytössä)
• venäjä
• serbia (myös latinalainen käytössä)
• ukraina
• persia (Tadžikistan ja Uzbekistan)
• kroaatti (aiemmin)
• bosnia (aiemmin)

Bulgariassa vietetään vuosittain koulutuksen, kulttuurin ja kyrillisten aakkosten päivää 24. toukokuuta.^[1]

^{[11]selvennä}, ^selvennä

Kyrillistä kirjaimistoa käyttävien kielten aakkostot poikkeavat toisistaan hiukan.

Kyrillisten aakkosten ominaisuus on, että kursiivi eroaa joidenkin kirjainten kohdalla normaalista kirjainlajista. Tämä voi olla hankalaa lukijalle, joka on oppinut vain pystyt aakkoset: ^lähde?

Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя

Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя

Käsin kirjoitettu teksti muistuttaa kursiivia:  

Venäjän kirjoitukseen käytetään nykyään seuraavia kirjaimia:

Oikeinkirjoitus uudistettiin 1918. Painomerkit, joita käytetään muun muassa oppikirjoissa, eivät sisälly Unicodeen. Wikipediassa on käytetty joissakin nimissä Unicoden erillistä aksenttimerkkiä. Unicodesta puuttuu lisäksi muun muassa nykyaikaisessa kirkkoslaavissa käytettyjä merkkejä.

Pääartikkeli: Ukrainan kielen aakkoset

• Lisäksi Ґ, ґ (1991 uudistuksen jälkeen) Г:n ja Д:n välissä, joka lausutaan kuten venäjän Г. Kirjainta ei käytetty Neuvosto-Ukrainassa vuoden 1933 jälkeen ja se puuttuu useista kirjaimistoista ja tietokoneista.
• Е:n nimi on "E", Ё:ta ei ole. Lisäksi Є, є Е:n ja Ж:n välissä.
• Kirjainta Э, э ei käytetä.
• И lausutaan eri tavoin ja sen nimi on "Y", samoin Й on "Lyhyt-Y". Niiden välissä ovat kirjaimet І, і ja Ї, ї, jotka näyttävät latinalaiselta I:ltä.
• Ы:tä ei käytetä.
• Kovan merkin tilalla käytetään heittomerkkiä.

• I näyttää enemmän latinalaisten aakkosten I:ltä.
• Lisäksi lyhyt-U (Ў, ў)
• Щ, щ ei ole käytössä.
• Kovan merkin tilalla heittomerkki.

• Kovalla merkillä (Ъ, ъ) on äännearvo.
• Ei kirjaimia Ё, Ы ja Э.
• Kirjain Е lausutaan kuten venäjän Э.

Moderni serbia 1800-luvulta lähtien:

• Й:n tilalla Ј, ј, joka lausutaan /j/.
• Kirjain Е lausutaan /ɛ/ ja sen nimi on "E".
• Ei kirjainta Ё.
• Д:n ja Е:n välissä kirjain Ђ, ђ.
• И:n ja К:n välissä kirjain Љ, љ.
• Н:n ja О:n välissä kirjain Њ, њ.
• Т:n ja У:n välissä kirjain Ћ, ћ.
• Ч:n ja Ш:n välissä kirjain Џ, џ.
• Ш on viimeinen kirjain (ei kirjaimia Щ, Ъ, Ы, Ь, Э, Ю, Я).

Kuten serbian aakkosto, mutta:

• Käyttää lisäkirjaimia Ѕ ѕ, Ѓ ѓ ja Ќ ќ.

• Translitterointi
• Kirkkoslaavi
• Kyrillinen näppäimistö

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyrillinen kirjaimisto.

• languageguide.org - Venäläisten aakkosten ääntäminen
• Ylen Elävä arkisto: Zakuska – venäjän kielen alkupalat Heikki Kinnusen opettamana