Kuopion Palloseura

Pääartikkelit: Kuopion Palloseuran historia ja Kuopion jalkapallo

Maaliskuussa 1923 joukko kuopiolaisia miehiä otti tavoitteekseen perustaa kaupunkiin jalkapalloon keskittyvän seuran. Seuran perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923. Seuran nimeksi päätettiin ottaa Kuopion Palloseura ja lyhenteeksi KPS. Suomen Palloliiton jäseneksi seura hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1923. ^[1][2]

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Seuran nimilyhenteeksi vaihtui samalla KuPS. ^[1][2]

 

Seura nousi pääsarjaan ensimmäistä kertaa kaudeksi 1947–1948. Vuonna 1945 seuran edustusjoukkueessa teki debyyttinsä myös 16-vuotias Aulis Rytkönen, joka edusti seuraa vuodet 1945–1952. KuPS putosi pääsarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin pääsarjaan syksyllä 1948 viettäen pääsarjassa seuraavat 44 peräkkäistä kautta. ^[2]

KuPS:n kultaiset vuosikymmenet sijoittuvat 1950–1970 -luvuille jolloin seura saavutti viisi mestaruutta, kahdeksan hopeaa ja yhden pronssisen mitalin ^[2]. Seuran ensimmäinen mitali pääsarjassa tuli kaudella 1950, jolloin seura saavutti hopeaa ^[4]. KuPS:n ensimmäinen mestaruus tuli kaudella 1956. KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Molemmat mestaruudet varmistuivat Helsingin Olympiastadionilla pelatuissa otteluissa. ^[2]

Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä lokakuussa 1966 3–0 voitolla Turun Palloseurasta.^[5] KuPS sai ensimmäisen Suomen Cup-mestaruutensa vuonna 1968 voittamalla Olympiastadionilla pelatussa finaalissa Kotkan Työväen Palloilijat maalein 2–1 ^[6]. KuPS:n neljäs mestaruus tuli kaudella 1974 ja viides mestaruus kaudella 1976 ^[7].

 

KuPS pelasi pääsarjassa ilman merkittävää menestystä 1980-luvulla. 1980-luku päättyi kuitenkin lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3–2 voiton. ^[7]

Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan, jossa se vietti pääosan 1990-luvusta ^[7]. Kaudeksi 1998 KuPS putosi Kakkoseen yhden kauden ajaksi ^[7]. 1990-luvulla seura oli jatkuvissa talousongelmissa. Seuran pelastamiseksi konkurssilta perustettiin lokakuussa 1998 KuPS Oy, joka järjesti yhdistyksen velat verottajalle. ^[8]

2000-luvun alussa KuPS vietti kausia sekä Ykkösessä että Veikkausliigassa. Ykkösen mestaruudet se voitti kausina 2001, 2004, 2007. Kaudesta 2008 alkaen KuPS on pelannut Veikkausliigassa. ^[7]

Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seuran pelasti konkurssilta joulukuussa 2006 savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti, joka nousi seuran pääomistajaksi. ^[9]

2010-luvulla KuPS vakiinnutti asemansa uudelleen pääsarjassa. Vuonna 2010 KuPS saavutti 31 vuoden tauon jälkeen mitalin yltämällä hopealle. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 seura esiintyi kolme kertaa peräkkäin häviävänä osapuolena Suomen Cupin finaalissa. ^[7]

Kausina 2017–2023 seura saavutti seitsemän peräkkäistä mitalia Veikkausliigassa. Kuudennen Suomen mestaruutensa KuPS otti kaudella 2019 ^[7]. Mestaruus varmistui päätöskierroksella 19. lokakuuta 2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0–2 ^[10].

KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen seuran kolmannen Suomen Cupin kaudella 2021. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–4 ^[11]. Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Interin maalein 1–0 ^[12]. Kausina 2021–2023 KuPS tuli kolmesti peräkkäin sarjassa hopealle.

Kaudella 2024 KuPS saavutti seurahistorian ensimmäisen tuplamestaruuden. Suomen Cupin voiton seura otti 21. syyskuuta 2024 Tammelan stadionilla pelatussa finaalissa Interiä vastaan jatko-ottelun jälkeen luvuin 1–2. ^[13] Veikkausliigan mestaruuden KuPS ratkaisi Keskuskentällä 19. lokakuuta 2024 pelatussa päätöskierroksen ottelussa 1–0 voitolla HJK:ta vastaan ^[14].

}} 1923–1935	}} 1935–
Seuran peliasujen päävärit.

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin raidallisiin sukkiin. Sukkien väriksi vakiintui myöhemmin keltainen jonka lisäksi värinä on käytetty myös mustaa ^[2]. KuPS juhlisti satavuotista historiaansa 5. toukokuuta 2023 pelatussa juhlaottelussa HJK:ta vastaan pelaamalla alkuperäisellä asulla jonka paidan rintamuksessa oli seuran alkuperäinen logo ^[1].

 

Alkuperäistä logoa käytettiin 1970-luvulle saakka vaikka seuran nimilyhenne KPS oli vaihtunut muotoon KuPS jo vuonna 1935. 1970-luvun alussa tunnuksena käytettiin hetken aikaa vaakunaa, jossa pikkulintu seisoo pallon päällä ^[15]. KuPS:n nykyisen logon suunnittelivat 1970-luvulla Savon Sanomien kuvatoimittaja Mauno Hämäläinen ja graafikko Erkki Torvinen.^[16].

•  
  Alkuperäinen logo
•  
  Nykyinen logo

Pääartikkelit: Kuopion keskuskenttä ja Väinölänniemen stadion

 

KuPS pelaa kotiottelunsa nykyisin Kuopion keskuskentällä, joka avattiin alun perin toukokuussa 1939. Keskuskenttä sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Mölymäellä Haapaniemen kaupunginosassa. Seura pelasi ajoittain otteluita keskuskentällä myös 1940–1970 -luvuilla. KuPS on pelannut keskuskentällä kaudesta 2005 alkaen, jolloin stadionille valmistui uusi pääkatsomo. Uuden stadionin avausottelussa 3. heinäkuuta 2005 KuPS kohtasi Hakan. ^[7] Stadionin yleisöennätys on tehty 19. lokakuuta 2024 pelatussa Veikkausliigan päätöskierroksen ottelussa KuPS–HJK, jota oli seuraamassa 8543 katsojaa ^[14].

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Kiinteä istumapaikkakapasiteetti on yhteensä 3190. Lisäksi stadionilla on siirrettävä puinen aurinkokatsomo. Siten stadionin istumakapasiteetti on noin 4000 katsojaa. Pelialustana keskuskentällä on lämmitettävä tekonurmi.

KuPS:n ensimmäinen virallinen kilpaottelu pelattiin 6. syyskuuta 1923 Väinölänniemen stadionilla Varkauden Suojeluskunnan Palloilijoita vastaan ^[17]. Stadionin katsomorakennus valmistui 1952. Väinölänniemi toimi seuran ensisijaisena kotistadionina kaudelle 2005 saakka. Keskuskentän tekonurmialustan uusimisen vuoksi Väinölänniemellä pelattiin kaudella 2009 neljä kotiottelua ja kaudella 2016 kaksi kotiottelua ^[7]. Pelialustana stadionilla oli luonnonnurmi.

KuPS on pelannut virallisia pääsarjan kotiotteluita myös Keskuskentän stadionin vieressä sijainneella hiekkakentällä. Kenttä oli käytössä keväisin kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia. Kentällä pelattiin esimerkiksi kauden 1991 avausottelu. Kauden 1994 avausottelu pelattiin puolestaan Kuopio-hallissa ^[18].

1970-luvulla KuPS pelasi Euroopan Cupin kotiotteluita Mikkelin urheilupuistossa, koska Väinölänniemen stadionilta puuttui vaadittava valaistus ^[2]. 2020-luvun alussa KuPS joutui pelaamaan Euroopan Cup-kilpailujen kotiotteluita Helsingin Olympiastadionilla ja Kupittaan stadionilla, koska Kuopion keskuskenttä ei täyttänyt Euroopan jalkapalloliitto Uefan kriteereitä ^{[19] [20]}.

 

Seuralla on ollut monta virallista ja epävirallista eri kaupungeissa toimivaa kannattajayhdistystä historiansa aikana. Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä tammikuussa 1973 ^[21]. KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa ja perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 ^[22]. KSC:n ydinryhmä perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, jota vastaan KuPS pelasi myöhemmin kaudella 1998 pudottuaan Kakkoseen.

Kannattajatoiminta aktivoitui seuran noustua 2000-luvun alussa takaisin Veikkausliigaan. Banzai - KuPS:n kannattajat ry rekisteröitiin 4. heinäkuuta 2003, mutta toiminta hiipui 2000-luvun lopulla. 2006 perustettu KPO Crew on sittemmin vakiinnuttanut asemansa kuopiolaisessa kannattajatoiminnassa. Kannattajien katsomoksi on 2010-luvulla vakiintunut Keskuskentän pääkatsomon eteläpäädyn katsomonosa. ^[23]

Tunnetuin seuran kannatuslaulu on vuonna 1975 ensimmäisen kerran levytetty ”Banzai Banzai”. Kappaleen sävelsi Antti Hyvärinen, sanoitti Jukka Virtanen ja esitti alun perin Kai Hyttinen. Banzai-termin kappaleeseen keksi kuopiolaistaustainen runoilija Pekka Kejonen^[24]. Singlenä julkaistun levytyksen B-puolella oli Hyvärisen ja Virtasen tekemä kappale nimeltään ”Elä laakase, naatitaan!” jonka esitti Pelurit-niminen Hyvärisen johtama orkesteri.^[25]

Einin ”Kesä ja yö” -kappale oli joukkueen tunnuslaulu seuran voittaessa kuudennen mestaruuden vuonna 2019^[26]. Kuopion torilla järjestetyissä mestaruusjuhlissa Eini lauloi kappaleen paikalle saapuneille tuhansille kuopiolaisille^[27]. Kappale on alun perin levytetty vuonna 1985. Kappaletta on soitettu myös 2020-luvulla seuran voittamien kotiotteluiden jälkeen.

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle ^[2]. Seuran pääomistaja on investointipankkiiri Ari Lahti ^[28]. Lahti oli mukana pelastamassa seuraa 1990-luvulla ja nousi merkittävimmäksi osakkeenomistajaksi pelastettuaan seuran uudestaan vuonna 2006 ^[29]. 2010–2020-luvulla Lahti on sijoittanut seuraan noin miljoona euroa vuosittain ^[30]. Lahti toimi Kuopion Palloseura Oy:n hallituksen puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan, kunnes luopui puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi vuonna 2018 ^[31].

• Toimitusjohtaja: Tomi Erola
• Toimistopäällikkö: Johanna Taipale
• Myynti- ja markkinointipäällikkö: Tero Taipale
• Mediapäällikkö: Niklas Pehkonen
• Tiedotuspäällikkö: Martti Juurtela
• Turvallisuuspäällikkö: Mika Määttänen
• Hallituksen puheenjohtaja: Vesa Kauppila^[32]

• KuPS ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
• Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
• Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.
• KuPS Akatemia toimii seuran farmijoukkueena. 2000-luvulla farmijoukkueena ovat toimineet myös kuopiolaiset SC KuFu-98 ja Kings Kuopio, iisalmelainen PK-37 ja varkautelainen Warkauden JK ^[33].
• KuPS IV vastaa seuran ottelutapahtumien järjestämisestä.

Päivitetty 10. elokuuta 2024.^[34]

Maalivahdit 01   Johannes Kreidl 12   Aatu Hakala Puolustajat 04   Kristopher Da Graca 15   Ibrahim Cissé 16   Samuli Miettinen 18   Seth Saarinen 19   Samu Koistinen 25   Clinton Antwi 31   Tatu Hukkanen 33   Taneli Hämäläinen

Keskikenttäpelaajat 07   Jerry Voutilainen 08   Petteri Pennanen (C)[35] 13   Jaakko Oksanen 17   Arttu Heinonen 26   Axel Vidjeskog 28   Matias Siltanen 30   Lauri Sahimaa 34   Otto Ruoppi Hyökkääjät 06   Saku Savolainen 09   Jonathan Muzinga 11   Pyry Lampinen 14   Muritala Mohammed 21   Joslyn Luyeye-Lutumba 23   Paul Ogunkoya

^[36]

• Päävalmentaja:   Jani Honkavaara
• Valmentaja:   Sixten Boström
• Valmentaja:   Mika Lähderinne
• Maalivahtivalmentaja:   Joonas Pöntinen
• Fysioterapeutti:   Joonas Ojantie
• Huoltaja:   Sami Miettinen
• Lääkäri:   Henri Miettinen
• Lääkäri:   Janne Pesonen
• Videoanalyytikko:   Viki Savonen
• Joukkueenjohtaja:   Sami Miettinen

KuPS:n pitkäaikaisin valmentaja on seuraa yhteensä 18 kauden ajan valmentanut Aaro Heikkinen. Martti Räsänen valmensi joukkuetta yli kymmenen kauden ajan. 2000-luvulla Esa Pekonen ja Jani Honkavaara ovat valmentaneet seuraa kahteen otteeseen. Kahdesti KuPS:n mestaruuteen ovat valmentaneet Martti Räsänen (1974 ja 1976) ja Jani Honkavaara (2019 ja 2024). Kertaalleen mestaruuden valmentajana ovat saaneet Aaro Heikkinen (1956), Martti Kosma (1958) ja pelaajavalmentaja Gunnar Boman (1966). ^[7]

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

Seurahistorian alkuvuosien kuuluisin pelaaja on ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen. Keskuskentän vieressä nuoruutensa asunut Rytkönen oli nostamassa seuraa pääsarjaan ja saavuttamassa seurahistorian ensimmäisen mitalin 1950. Rytkönen valittiin Vuoden jalkapalloilijaksi 1949, 1950 ja 1952, ja on ainut seuraa edustanut pelaaja palkinnon saadessaan. Rytkönen pelasi KuPS:ssa yhteensä kahdeksan kauden ajan tehden 68 maalia 87 ottelussa ^[42]. Keskuskentän eteläpuolelta ohi menevä katu nimettiin Aulis Rytkösen kaduksi vuonna 2010 ^[43].

Muita seurahistorian ensimmäisten vuosikymmenten merkittäviä pelaajia olivat esimerkiksi ensimmäisessä mestaruusjoukkueessa 1956 pelannut ja mestaruusjoukkueen 1966 pelaajavalmentajana toiminut Gunnar Boman, mestaruuden 1958 voittaneessa joukkueessa pelannut Matti Hiltunen ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut mestaruusvuoden 1966 pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen. Kuopion Palloseuran kaikkien aikojen pääsarjan maalintekijätilastoa johtaa Olavi Rissanen 121 maalilla. ^[7]

Ranskalainen Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut ottelun seurassa. Boucher pelasi Aulis Rytkösen houkuttelemana kesällä 1958 yhden ystävyysottelun neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan ^[44]. Saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 seuran historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa^[45].

KuPS:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella naisten joukkueiden siirryttyä seuran alle vuonna 2018. Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet. Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita. KuPS on yksi Suomen menestyneimmistä junioriseuroista. Vuoteen 2019 mennessä seura oli saavuttanut 14 A-poikien Suomen mestaruutta ja 8 B-poikien Suomen mestaruutta ^[46].

Mestaruussarja ja Veikkausliiga

• Mestaruus: 7 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019, 2024)
• Hopea: 13 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023)
• Pronssi: 3 (1953, 2018, 2020)

Suomen Cup

• Mestaruus: 5 (1968, 1989, 2021, 2022, 2024)
• Hopea: 3 (2011, 2012, 2013)

Liigacup

• Mestaruus: 1 (2006)
• Hopea: 1 (2024)

Ykkönen

• Mestaruus: 4 (1993, 2001, 2004, 2007)

Kakkonen

• Mestaruus: 1 (1998)

Pääartikkeli: Kuopion Palloseuran tilastot

Lähteet: Kuopion Palloseura ^[7], Karjalainen & Huttunen (2005)^[2], Veikkausliiga ^[47], Transfermarkt ^[48] ja Finland Football ^[49].

Kuopion Palloseuran Euroopan Cup-ottelut

Kausi	Kilpailu	Kierros	Maa	Vastustaja	Tulos
1959–1960	Euroopan Cup	PR		Eintracht Frankfurt	KuPS vetäytyi
1967–1968	Euroopan Cup	1R		AS Saint-Étienne	0–3, 2–0
1969–1970	Cup-voittajien Cup	1R		Académica de Coimbra	0–1, 0–0
1975–1977	Euroopan Cup	1R		Ruch Chorzów	2–2, 0–5
1976–1977	Uefa Cup	1R		Östers IF	3–2, 2–0
1977–1978	Euroopan Cup	1R		Club Brugge KV	0–4, 5–2
1978–1979	Uefa Cup	1R		Boldklubben 1903	2–1, 4–4
		2R		Esbjerg fB	0–2, 4–1
1980–1981	Uefa Cup	1R		AS Saint-Étienne	0–7, 7–0
1990–1991	Cup-voittajien Cup	1R		Kiovan Dynamo	2–2, 4–0
2011–2012	Eurooppa-liiga	2QR		Gaz Metan	1–0, 2–0
2012–2013	Eurooppa-liiga	1QR		Llanelli Town AFC	2–1, 1–1
		2QR		Maccabi Netanya FC	1–2, 0–1
		3QR		Bursaspor	1–0, 6–0
2018–2019	Eurooppa-liiga	1QR		FC Kööpenhamina	0–1, 1–1
2019–2020	Eurooppa-liiga	1QR		FC Vitebsk	2–0, 1–1
		2QR		KP Legia Varsova	0–0, 1–0
2020–2021	Mestarien liiga	1QR		Molde FK	5–0 (v)
	Eurooppa-liiga	2QR		ŠK Slovan Bratislava	0–0 (jo. 1–1, rp. 4–3) (k)
		3QR		FK Sūduva	2–0 (k)
		PO		CFR Cluj	3–1 (v)
2021–2022	Konferenssiliiga	1QR		FC Noah	5–0, 1–0
		2QR		FC Vorskla Pultava	2–2, 2–2 (jo. 0-1)
		3QR		FK Astana	1–1, 3–4
		PO		1. FC Union Berlin	0–4, 0–0
2022–2023	Konferenssiliiga	1QR		FC Dila Gori	2–0, 0–0
		2QR		FC Milsami Orhei	2–2, 1–4
		3QR		BSC Young Boys	0–2, 3–0
2023–2024	Konferenssiliiga	2QR		Derry City FC	3–3, 2–1
2024–2025	Konferenssiliiga	1QR		FC UNA Strassen	5–0, 0–0
		2QR		Tromsø IL	0–1, 1–0

Selitteet: PR = alkukierros, 1R = 1. kierros, 1QR = 1. karsintakierros, PO = play-off -kierros, KuPS:n kotiottelun tulos mainittu ensin.

Lähteet: Kuopion Palloseura ^[7], Karjalainen & Huttunen (2005) ^[2], Uefa ^[50][51][52] ja Transfermarkt ^[48].

Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi pääsarjassa 275 ottelua. Lisäksi hän pelasi seuran kanssa I divisioonassa kymmenen ottelua. Kaikki viralliset pelit mukaan luettuna eniten otteluita on pelannut Ilja Venäläinen (333), joka teki seurassa yhteensä 105 maalia. Eniten otteluita maalivahtina seurassa on pelannut Pertti Hänninen (206), joka pelasi vuoden 1968 Suomen Cupin finaalissa kenttäpelaajana. ^[7]

Eniten maaleja virallisissa otteluissa teki seuraa myöhemmin pitkään valmentanut Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia 1920–1940 -luvuilla ^[53]. Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua. Pääsarjatasolla eniten maaleja seurassa on tehnyt Olavi Rissanen, joka pelasi KuPS:ssa 248 ottelua tehden niissä 121 maalia. Seuran yhden kauden pääsarjamaalien ennätystä jakavat 16 maalilla Markku Hyvärinen, Olavi Rissanen ja Rasmus Karjalainen.

Pelaajatilastot päivitetty kauteen -2004

Vaikka jalkapallo oli seuran päälaji, saivat omat jaostonsa seuran alkuvuosina myös tennis, pesäpallo ja jääpallo. 1940-luvulla myös jääkiekko tuli KuPS:n ohjelmaan. Vuonna 1947 KuPS saavutti paikan jääkiekon Suomensarjassa ja kaudeksi 1953–1954 seura nousi pääsarjaan ensimmäisenä kuopiolaisena seurana. Jääkiekon pyörittäminen kuitenkin rasitti seuran taloutta, joten vuonna 1956 jääkiekkotoiminta ja sarjapaikka myytiin KalPalle 75 000 markan summalla. ^[2]

1980-luvun lopussa KuPS teki yhteistyösopimuksen lentopallon pääsarjassa pelanneen Kuopiovolleyn kanssa, jonka nimeksi tuli KuPS-Volley. Seura hallitsi lentopallon pääsarjaa 1990-luvulla voittaen kahdeksan mestaruutta, mutta meni konkurssiin vuonna 2001. ^[2]

• Alaja, Erkki: Monsieur Magic – Aulis Rytkönen. Teos, 2009. ISBN 9789518511857
• Arponen, Antti; Karjalainen, Jarmo; Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila, 1984. ISBN 951657128X
• Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0
• Laakkonen, Aimo: Suomen Palloliiton Savon piiri 1926–1976: 50 v. SPL:n Savon Piiri, 1976.
• Lehtinen, Lasse: Keltamusta legenda – Kuopion Palloseuran 100 vuotta. KuPS Oy, 2023. ISBN 978-952-94-6997-0
• Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7
• Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.
• Vehviläinen, Mikko: Keltamustat kyyneleet – Muistikuvia Kuopion Palloseuran synkimmiltä vuosilta 1995-1998. Mesenaatti, 2019. ISBN 978-952-94-1581-6
• Vehviläinen, Mikko: Oi Keltamusta! KuPSilaisia kannattajatarinoita. Mesenaatti, 2023. ISBN 978-952-94-7539-1
• Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
• Savolaenen jalakapallokirja – Hölömöö on heleppo ällyyttöö. KuPS Ysikuutoset, 2007.

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion Palloseura.

• Kuopion Palloseuran viralliset kotisivut
• Kuopion Palloseuran YouTube-tili
• KuPS – 100 tarinaa. Savon Aallot, Podtail
• Veikkauliiga KuPS pelaajien perustilastot 1990–