Kovero (Ruovesi)
Kovero [2][1] on Pirkanmaalla Ruovedellä Pohtion ja Joensuun välillä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Se sijaitsee Helvetinjärven kansallispuistossa.[2][1]
| Kovero | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ruovesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarjanneveden alue (35.41) |
| Laskuoja | oja Yläsenjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.413.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 128,9 m [1] |
| Rantaviiva | 19,238 km [2] |
| Pinta-ala | 1,38705 km² [2] |
| Keskisyvyys | 16 m [2] |
| Suurin syvyys | 50 m [2] |
| Saaria | 5 [1] |
 Kovero |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 139 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Se on 4,7 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä. Järven eteläosa on pitkän ja kapean muotoinen. Eteläosa on leveimmillään alle 400 metriä leveä. Pohjoisosassa on järvellä useita niemiä, jotka pilkkovat järvelle useita lahtia. Idästä työntyy länteen 1,2 kilometriä pitkä Kalaniemi, jonka pohjoispuolelle jää 1,3 kilometriä pitkä Rönninlahti ja eteläpuolelle 1,1 kilometriä pitkä Kalalahti. Rönninlahden jatkeena kurottaa länteen 550 metriä pitkä Ruuhilahti. Lahtien eteläpuolella Vähäniemi ja Vatsinniemi työntyvät toistensa ohi muodostaen järvelle mutkan. Tästä saa alkunsa pitkälle kaakkoon ulottuva lahtimainen järvenosa, jolla on pituutta neljä kilometriä. Järvessä on kartan mukaan viisi saarta, joista Rullisaari on toiseksi suurin. Suurin saari sijaitsee Kalalahden suulla ja se on 80 metriä pitkä ja alle 40 metriä leveä.[2][1]
Koveron rannat ovat kallioiset ja useimmista kohdistaan jyrkät. Rannoilta nousee korkeita mäkiä, jotka kohoavat kymmenien metrien korkeuteen. Rönninlahden koillispuolella nousee Tantereenmäki, jonka laella sijaitsee maatila lähes 80 metrin korkeudella järvestä. Mäen rinteet loppuvat juuri ennen järven rantoja, jota ovat tällä kohtaa loivia. Järven länsirannoilla sijaitsevat Isorannanmäki, Vierunmäki ja Isomäki. Niiden jylhät kallioiset jyrkänteet putoavat suoraan järveen. Isomäki kohoaa yli 75 metrin korkeuteen, ja kun sen alla on järvessä 49 metriä syvää, syntyy siitä suuri korkeusero.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven keskisyvyys on 16 metriä ja suurin syvyys on 50 metriä. Järven eteläosassa on kolme yli 40 metrin syvännettä. Pohjoisosassa on neljä vain yli 10 metrin syvännettä, joista yksi yltää yli 20 metrin syvyyteen. Järven syvin kohta sijaitsee Isomäen huipun pohjoispuolella. Sen eteläpäässä on vielä 41 metriä syvä kohta.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 19,2 kilometriä. Sen rannat ovat kallioista ja mäkistä metsämaata. Järvi sijaitsee haja-asutusalueen ulkopuolella, mutta sen rannoilla sijaitsee kaksi taloutta ja noin 20 vapaa-ajan asuntoa. Järven pohjoisrantoja seuraa Mustajärveltä tulevat tie ja asunnoille tulee tältä tieltä sekä kauempaa Ruoveden keskustaajamasta useita teitä. Kaikki tiet haarautuvat kantatieltä 66.[2][1][3]
Luontoarvoja
muokkaaKovero kuuluu pitkään 150–200 miljoonaa vuotta vanhan kallion rotkolaaksoon, jonka viimeisen jääkauden loppuvaiheen jäätikköjokivirtaukset puhdistivat auki hiekasta ja moreenista mannerjäätikön alla. Rotkolaakson syvimmät kohdat ovat nykyään veden peitossa ja järvialtaista on muodostunut järviketju. Siihen kuuluvat esimerkiksi Iso Helvetinjärvi, Pitkä Helvetinjärvi, Luoma ja Kovero. Rotkojen kallioiset seinämät, kalliokolot ja onkalot tarjoavat monenlaisille kasveille suojaisia kasvualustoja.[4][5]
Suurin osa järven rannoista, muttei itse järvi, kuuluvat Helvetinjärven kansallispuistoon. Puistossa on merkittyjä patikkareittejä, joista yksi Pirkantaival seuraa Koveron länsirantoja. Se seuraa rotkolaaksoja Helvetinkolulle saakka.[6]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Mutiojan valuma-alueeseen (35.413) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 128,9 metriä mpy.[1][7]
Järvi saa pääosan vedestään omasta lähiympäristöstään, sillä järvi sijaitsee Tarjanneveden alueen Mutiojan valuma-alueen latva-alueilla. Siihen laskee ympäristön latvalampien ja -järvien lyhyet laskuojat. Koveron omalla lähialueella on 14 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat seuraavat järvet. Suoraan Koveron itärantaan laskevat yksinään omaa ojaa myöten Pikku-Kovero, Ahvenlammi (2 ha) ja Vehkalammi (1 ha), ja länsirantaan laskee näin vain Pitkäjärvi (1 ha). Vehkalammin kanssa Vehkalahteen laskee Kalalammi (4 ha) ja sen yläpuolella sijaitseva Vääräjärvi (14 ha). Rönninlahteen laskee puolestaan Ansajärvi (8 ha), jonka yläpuolisia järviä ovat Iso Hyöhyjärvi (3 ha), Pikku Hyöhyjärvi (1 ha), Saukkolammi ja Koitinlammi (1 ha). Luoma (80 ha) on alueen järvistä toiseksi suurin ja sen laskuoja Luomanoja laskee Koveron Vatsinlahteen. Sen valuma-alueeseen kuuluvat Kaakkolammi (3 ha), Kuusilammi (2 ha), Kankijärvi (7 ha) ja Valkoisetlammit (3 ja 2 ha).[1][7]
Järven lasku-uoma lähtee Ruuhilahden ja Rönninlahden välistä ja se laskee 200 metrin jälkeen Yläsenjärveen (9 ha). Uoman vieressä sijaitsee Koverokosken talon rakennuksia. Laskuojalle tulee pudotusta 2,5 metriä.[1][7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l Kovero, Ruovesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Kovero, Ruovesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ luontoon.fi: Helvetinjärven luonto ja nähtävyydet, 2018, viitattu 5.12.2018
- ↑ Nieminen Timo: Tervetuloa helvettiin! Kansallispuiston näkymä Helvetinkolulta huikaisee, Apu, 17.11.2018, viitattu 5.12.2018
- ↑ luontoon.fi: Helvetinjärven reitit, 2018, viitattu 5.12.2018
- ↑ a b c Kovero (35.413.1.005) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.12.2018.