Korso

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Paljon viitteettömiä kohtia.

 

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Alikeravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän eli Helsingen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa).^[7] Korson historiasta kertova muistolaatta sijaitsee Ruusuvuoren koulun lähellä. Korson ruotsalaisesta historiasta kertovat monet paikannimet. Böle-kylänimeä, joka merkitsi kaukaista viljelysmaata asutuksineen, on esiintynyt jo 1300–1400-luvuilla.^[8] Korson alueella sijaitsivat Hanaböle (Hanala)^[9] ja Skavaböle eli Hyrylä.

Nykyistä Vantaata asutti Hälsinglandista, Ruotsista alun perin saapuneita ruotsalaisia.^[10] Helsingin pitäjä (Helsinge) eli nykyinen Vantaa on saanut heiltä nimensä. ^[11] Nykyisen Korson alueella sijaitsi ennen enimmäkseen tiloja, kuten Fallbackan tila, sekä torppia ja huviloita. Lähes kaikki vanhat rakennukset purettiin viimeistään 1980-luvulla uudisrakentamisen tieltä.^[12][13]

 

Venäjän vallan aikana tsaari^selvennä päätti Helsinki–Pietari-välisen junaradan rakentamisesta. Rata kulkisi nykyisen Korson halki. Rataa rakennettiin sotavankien voimin.^[14]

1880-luvun lopulla oli tarve tehdä pääradalle ohituspaikka Tikkurilan ja Keravan välille. Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1889 pysäkki lähes asumattomaan erämaahan, Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle Korsoon. Junat alkoivat pysähtyä Korson seisakkeella kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Korso oli seisake aina 1910-luvulle asti, jolloin sen luokitus muuttui ja se sai uuden asemarakennuksen.^[15] Asemakäytöstä jo poistettu rakennus rakennettiin vuonna 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.^[15]

1900-luvun alussa suuriruhtinaskunnan aikana Vantaalle tuotiin yli tuhat kiinalaista siirtotyöläistä metsänhakkuuseen.^[16] Venäjän keisarikunnalla oli paine saada pääkaupunkiseutua puolustava Krepost Sveaborg -linnoitus valmiiksi. Kiinalaiset kaatoivat puita pääosin Korson ja Tikkurilan seuduilla. Suuria metsäalueita myös Hiekkaharjussa kaadettiin, jotta linnoitusten kanuunoilla voisi ampua esteettömästi.^[16] Puutavaran kuljettamista varten rakennettiin väliaikaisia rautateitä.^[16]

Kerava erotettiin vuonna 1924 Tuusulasta kauppalaksi, jolloin siihen liitettiin vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen. Korso oli 1950-luvulla Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita, kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.

Korson asema sijaitsee lähellä Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan taajama laajeni naapurikuntien puolelle, mistä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa.^[17] Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, jota Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.^[18] 1970-luvulta lähtien Korson suuralueelle rakennettiin kerrostaloja rautatieaseman ympäristöön sekä Kulomäkeen, Mikkolaan ja Vallinojalle. Pääosin Korso on kuitenkin edelleen pientalovaltaista aluetta.

 

2000-luvulla kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus on myös uudistettu. Alueelle on rakennettu myös opiskelija-asuntoja.

 

Korson aseman läheisyydessä, Pääradan länsipuolella on monitoimikeskus Lumo, jossa sijaitsevat Lumon kirjasto, yhteispalvelupiste, liikuntahalli, Lumon lukio sekä Lumo-sali. Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella. Korson kirkko ja seurakuntakeskus sijaitsee Lumon vieressä, pääsisäänkäyntiä vastapäätä.

•  
  Lumon monitoimitalo on Korson suuralueen kulttuurielämän keskus. Rakennuksen pääkäyttäjä on Lumon lukio.
•  
  Korson keskusta liikerakennuksineen on kaavamuutosaluetta, ja sen uudistamiseksi on järjestetty keskustakilpailu.^[19]
•  
  Korson kirkko on vuodelta 1962.
•  
  Korson VPK.

Korson keskusta-alueen luoteispuolella, Ankkapuiston länsipuolella toimivat Ruusuvuoren koulu ja Korson koulun uimahalleineen. Koulujen välissä on Korson urheilupuisto. Uimahalli kuitenkin puretaan, ja uusi uimahalli rakennetaan Elmon urheilupuistoon Asolaan lähelle Kulomäkeä. Korson länsiosassa toimii lisäksi Vierumäen koulu, jonka Kulomäen opetuspiste antaa alaluokkien opetusta Kulomäessä Korson eteläosassa.

Pääradan itäpuoli kuuluu Metsolan kaupunginosaan. Siellä toimivat myös Korsoa palvelevat Korson terveysasema sekä Kelan palvelupiste, perheneuvola, Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka, posti^[20] ja Korson Helluntaiseurakunta.

Korson keskusta-alueen pääosin 1960–1980-luvuilla valmistunutta rakennuskantaa halutaan uudistaa. Hanketta on kuitenkin vaikeuttanut muun muassa pirstaleinen maanomistus.^[21] Korson kaavarungon painopiste on kaupunkimaisen ilmeen kehittämisessä muun muassa kävelykeskustalla ja täydennysrakentamalla.^[22]

 

Korson länsipuolella, viiden kilometrin päässä on Tuusulan moottoritie, osa kantatietä 45. Itäpuolella Lahdenväylä, osa valtatietä 4 (E75). Liittymät molemmista ovat seututielle 152. Näiden lisäksi Korsosta on yhteydet radanvarsitietä pitkin Tikkurilan (etelän) ja Keravan (pohjoisen) suuntiin.

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Korsosta noin yhdeksän kilometriä lounaaseen.

 

Korso kuuluu Helsingin seudun liikenteen (HSL) C-vyöhykkeeseen. BC-lippu, joka on vähintään ostettava matkustettaessa C-vyöhykkeen sisällä, oikeuttaa matkoihin Vantaalla, Espoossa ja osassa Helsinkiä. Vaihtoaika liikennevälineestä toiseen on BC-kertalipulla 80 minuuttia.

K-junat liikennöivät Korson rautatieasemalta Helsinkiin ja Keravalle. Öisin asemaa palvelee T-juna Helsinki–Riihimäki-välillä.

587 Mellunmäki (M) – Fazerila – Hakunila – Koivukylä – Korso – Vierumäki

631 Tikkurila – Leinelä – Koivukylä – Rekola – Korso – Kulomäki

633 Hakaniemi – Ruskeasanta – Ilola – Korso

633N Rautatientori – Sörnäinen – Viertola – Leinelä – Koivukylä – Peijas – Korso – Vallinoja – Koivikko – Savio – Kannisto – Sorsakorpi – Ahjo – Kerava

731 Hakaniemi – Itä-Hakkila – Mikkola – Korso – Kulomäki

731N Rautatientori – Itä-Hakkila – Mikkola – Korso – Kulomäki

734 Korso – Metsola – Jokivarsi

735 Tikkurila – Koivukylä – Peijas – Korso – Mikkola

736 Tikkurila – Heidehof – Hakunila – Sotunki – Kuninkaanmäki – Kuusijärvi – Viirilä – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki – Leppäkorpi – Korso

736B Korso – Leppäkorpi – Pohjois-Nikinmäki – Etelä-Nikinmäki

737 Korso – Mikkola – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki

737K Korso – Mikkola – Metsola – Jokivarsi – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki

739 Rautatientori – Kuninkaanmäki – Viirilä – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki – Leppäkorpi – Korso

961 Korso– Vallinoja – Sula – Riihikallio – Hyrylä – Nahkela (– Nurmijärvi)

961B Korso – Vallinoja – Sula – Riihikallio – Hyrylä

972 Korso – Vierumäki – Vallinoja – Alikerava – Kerava

973 Peijas – Korso – Vierumäki – Vallinoja – Koivikko – Savio – Kannisto – Kerava

Korson pikavuoropysäkin kautta ajetaan Lahden ja lentoaseman sekä Rovaniemen ja Helsingin välisiä linja-autoyhteyksiä.^lähde?

Rautatieaseman pysäköintihallissa, sekä sen lähiympäristössä on yhteensä 376 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on 165 pyöräpaikkaa.^lähde?

 

• Korson Honkapartio, partiolippukunta
• Korson VPK ^[37]
• Korso-Koivukylän Linkki ry (Kuluttajaliiton paikallisyhdistys)
• Korson Martat ry^[38]
• Korso-seura ry^[39]
• Korson Työttömät ry^[40]
• MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto (Korson paikallisyhdistys)
• Nuoret Kotkat ry (Korson Kotkaosasto)
• Punainen Risti (Korson osasto)
• Lammen Pojat (FC Korso Unitedin kannattaja joukko)

• Korso Cup -salibandyturnaus syyskuussa
• Korson Joulupolku Ankkapuistossa joulukuussa
• Korson Maalaismarkkinat huhti- ja syyskuussa
• Korson Vetomarkkinat toukokuussa
• Ankkarock (1987-2010)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korso Wikimedia Commonsissa

• Korson Seurakunta
• Korson yhteispalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lumon kirjasto
• Lumon lukio