Kolari

 

Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)^[8]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.^[9] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Suur-Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kunnan alueella kokonaan tai osittain olevia Natura 2000 -kohteita ovat Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, Sieppijänkä-Pieruvuoma, Karhuvuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma, Niesaselkä, Juustovuoma ja Ylläs-Aakenus.^[10]

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala. Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

 

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Juustovaara, Kallioniemi, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

Kolari-nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1587. Silloin on merkitty verolle Ylitornion Pellon kyläkuntaan kuuluvana Pekka Kolari, joka muutti Lappiin Savosta.^[11]

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla.^[12]

Kolarinsaaren vanha kirkko valmistui vuonna 1818. 1900-luvulla rakennettiin Sieppijärven kirkko (1956), Kolarin kirkko (1965) ja Pyhän Laurin kappeli (1999).^[13]

Kaivosten sulkemisen jälkeen kunnan tärkein elinkeino on matkailu. Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. teki valtauksen 2005.^[12]

”Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1 500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa.”^[14]

Nordkalk harkitsi kalkkikivikaivoksen avaamista uudelleen 2010-luvun alussa.^[15] Vuonna 2018 se ei ollut auki.^[16]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 410 työpaikkaa. Niistä 5,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 81 % palveluissa ja 9 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 13,8 %.^[17]

Vuonna 2015 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat kaivosalan palveluihin ja teollisuusprosesseihin sekä materiaalien käsittelyyn erikoistunut Tapojärvi Oy, Kolarin Kumi Oy ja Humina-Loma Oy.^[18]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Vuoden 2022 lopussa Kolarissa oli 3 999 asukasta, joista 1 857 asui taajamissa, 1 826 haja-asutusalueilla ja 316:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kolarin taajama-aste on 50,4 %.^[20] Kolarin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:^[21]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kolarin kunnan ainoa toisen asteen oppilaitos on Kolarin lukio.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kolarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat^[22]:

• Kolarin seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys^[23] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla^[24]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta^[25]. Lisäksi Kolarissa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kolarin alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.^[26]

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007–2008.

Kolarin Kontio on 4. joulukuuta 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului mm. hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.

Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä.^[27] (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, 'hiili'.) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600-luvulla ruukin^selvennä hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.

• Oiva Arvola, kirjailija
• Sari Havas, näyttelijä
• Susanna Heikki, laulaja
• Markku Koskenniemi, yrittäjäneuvos
• Niilo Koskenniemi, kansanedustaja
• Eemeli Lakkala, kansanedustaja
• Väinö Niva, kauppaneuvos
• Simo Rundgren, kansanedustaja
• Leonard Pietari Tapaninen, kansanedustaja
• Suvi Teräsniska, laulaja
• Pertti Teurajärvi, hiihtäjä

 

 

Kolarin ystävyyskunta on

•   Pajala, Ruotsi

Etäisyyksiä:

• Muonio 79 km
• Kittilä 80 km
• Pello 68 km
• Rovaniemi 170 km
• Pajala (Ruotsi) 30 km
• Kiiruna (Ruotsi) 190 km
• Kemi 220 km
• Tornio 196 km
• Inari 260 km
• Kilpisjärvi 280 km
• Oulu 320 km
• Alta (Norja) 350 km
• Tromssa (Norja) 420 km
• Nordkapp (Norja) 570 km
• Helsinki 1 000 km

• Luettelo Kolarin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolari Wikimedia Commonsissa

• Kolarin kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Kolarin avainluvut