Koijärvi
Koijärvi on entinen Suomen kunta, jonka alue kuuluu nykyään pääosin Kanta-Hämeen maakuntaan. Koijärven maapinta-ala oli 174,5 neliökilometriä ja asukasluku 2 842 henkeä vuonna 1963. Kunta lakkautettiin vuonna 1969, jolloin se liitettiin pääosin Forssaan ja pieni alue sen pohjoisosasta Urjalaan. Koijärven naapurikunnat olivat etelässä Forssa, lounaassa Jokioinen, lännessä Humppila, pohjoisessa Urjala ja kaakossa Tammela. Kunta tuli erityisen tunnetuksi Koijärvi-liikkeestä noin kymmenen vuotta lakkauttamisensa jälkeen, vuonna 1979.
| Koijärvi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Forssa ja Urjala |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Hämeen lääni |
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
| Kuntanumero | 267 |
| Hallinnollinen keskus | Kojo |
| Perustettu | 1923 |
| – emäpitäjä |
Tammela Urjala |
| Liitetty | 1969 |
| – kuntiin |
Forssa Urjala |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 174,5 km² |
| Väkiluku |
2 262 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 16,29 as./km² |
Luonto
muokkaaKunnan nimikkojärvi on pesimälinnustostaan tunnettu Koijärvi, joka laskee Koijokea pitkin Loimijokeen. Järvi sijaitsee kirkonkylästä noin 5 kilometriä pohjoiseen Urjalaan päin, lähellä Saviniemen kylää. Koijärven itäosassa lähellä Tammelan rajaa on 26 hehtaarin laajuinen Kiimalammi. Osittain entisen Koijärven kunnan alueelle ovat ulottuneet Forssan ja Urjalan rajalla sijaitseva Kokonjärvi (461 hehtaaria) sekä Forssan ja Tammelan rajalla sijaitsevat Lunkinjärvi (115 ha) ja Valijärvi (87 ha).
Historia
muokkaaKoijärven kunta perustettiin vuonna 1923 Tammelan ja Urjalan osista. Vuonna 1969 kunta liitettiin pääosin Forssaan, mutta 18,54lähde? neliökilometrin suuruinen pohjoisosa liitettiin Urjalaan. Forssaan liitetyllä alueella oli 2 103 ja Urjalaan liitetyllä 159 asukasta.[3]
Koijärven suurin maatila on ollut Kojon kylässä sijaitseva Kojon kartano. Venäläinen kirjailija Maksim Gorki, jonka oli ollut poliittisista syistä lähdettävä maanpakoon, oleskeli kartanossa vuonna 1906 kolmen kuukauden ajan, kunnes hän onnistui salateitse poistumaan maasta Turun kautta. Bolševikkijohtaja Vladimir Leninin kerrotaan käyneen tapaamassa Gorkia Koijärvellä. Kartanon päärakennuksen seinässä on vuonna 1968 paljastettu Gorkin oleskelusta kertova muistolaatta.
Koijärvellä sijaitsevan samannimisen järven kuivaussuunnitelmat synnyttivät vuonna 1979 Koijärvi-liikkeen.
Vaakunaton kunta
muokkaaKoijärvi oli niitä harvoja suomalaisia kuntia, joille ei koskaan vahvistettu omaa vaakunaa (ja ainoa vielä 1960-luvulla olemassa ollut vaakunaton kunta Uudenkaupungin maalaiskunnan ohella). Koijärven kunnanvaltuusto hyväksyi 21. kesäkuuta 1946 todennäköisesti A. W. Ranckenin tekemän vaakunaluonnoksen, jonka heraldinen selitys kuuluu:
»Hopeavirran viistoon puolittama kilpi. Ylemmässä kultaisessa kentässä kaksi vihreää kuusta, alemmassa vihreässä kentässä kultainen lato.»
Lato vaakunassa kuvailee uudisasutusta. Vuonna 1950 Koijärvi haki uusia vaakunaluonnoksia, mutta siitä huolimatta vanhalle vaakunalle yritettiin edelleen saada vahvistus. Vaakunaa ei koskaan vahvistettu sisäasiainministeriössä. Koijärvi päätti olla hankkimatta minkäänlaista vaakunaa.
Väestö
muokkaaKoijärven alueen asukasluku on runsas 1 500, ja sen postinumero on 31130 (Matkun postinumero 31110, Saviniemen ja Suonpään 31170 Savijoki).
Tunnettuja koijärveläisiä
muokkaa- Sirkka-Liisa Anttila, kansanedustaja, ministeri ja eduskunnan puhemies, toiminut maatilan emäntänä Koijärvellä.[4]
- Jaakko Kaurinkoski, diplomaatti ja journalisti, syntynyt Koijärvellä.
- Martti O. Kölli, kansanedustaja, toimi maanviljelijänä ja kunnanvaltuutettuna Koijärvellä.
Seurakunta
muokkaaKoijärven seurakunta perustettiin vuoden 1924 alusta, muodosti seurakuntayhtymän Forssan seurakunnan kanssa vuoden 1969 kuntaliitoksen yhteydessä ja lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Vuoden 2007 alusta seurakunta liitettiin Forssan seurakuntaan, jolloin perustettiin Koijärven seurakuntapiiri.
Kylät
muokkaaKoijärven kyliä ovat Kojo (Koijärven kirkonkylä), Kokko, Kölli, Matku, Raitoo, Saviniemi, Suonpää, Tiiri ja Vuoltu.lähde?
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Koijärvellä ei ollut lainkaan taajamia.[5]
Alueella toimii Koijärven alueen kylät ry sekä kyläyhdistykset tai -toimikunnat Kalsussa, Kojolla, Matkussa, Peräjoella ja Vuoltussa.[6] Vuonna 2015 Koijärvi kokonaisuudessaan sai Kanta-Hämeen vuoden kylän arvonimen.[7]
Koijärven kirkonkylä
muokkaaKoijärven kirkonkylä on Forssasta noin 15 kilometriä pohjoiseen, seututien 284 varrella sijaitseva Kojon kylä, jossa sijaitsee myös vuonna 1922 valmistunut, M. Kallion suunnittelema Koijärven kirkko. Kirkon vieressä on yhä käytössä oleva Koijärven hautausmaa, jolla lepää myös noin 100 paikallista sankarivainajaa. Kirkonkylässä sijaitsevat uusi Koijärven koulu (rak. 2015), seurakuntatalo (rak. 1978), sekä Koijärven Nuorisoseurantalo (vuoden 2006 remontin jälkeen Koijärvi-talo). Kojolla toimii myös kauppa. Viimeinen pankkikonttori lopetti toimintansa helmikuussa 2006.
Matku
muokkaaKoijärven alueen toinen merkittävä asutuskeskus on Matku, joka on aiemmin ollut taajama. Matku sijaitsee Turun–Toijalan rautatien varrella, ja kylässä oli aiemmin Matkun rautatieasema. Aikataulullinen henkilöliikenne Matkusta loppui vuonna 1983 ja henkilöliikenne kokonaan vuonna 1990. Asemarakennus ja jäljellä olleet sivuraiteet purettiin vuonna 2001. Matkun koulu lakkautettiin vuoden 2014 lopussa, ja sen oppilaat siirtyivät uuteen Koijärven kouluun Kojolle.
Murre
muokkaaKoijärven alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[8]
Kummikunta
muokkaaKoijärven kummikunta oli Ruotsissa sijainnut Hållnäsin kunta.[9] Koijärvi kuitenkin liitettiin pääosin Forssaan vuonna 1969, ja Hållnäsistä tuli osa Tierpin kuntaa vuonna 1971.[10] Vuodesta 1969 lähtien Tierpin kunta onkin ollut Forssan toinen ystävyyskaupunki Ruotsissa.[11] Forssan Vieremässä Ystävyydentien varrella on Hållnäsin mukaan nimetty tie.[12][13]
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 17) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Katsaus väestönmuutoksiin 1961–1975 (PDF) (Liite 3. Aluejärjestelyt vuosina 1961–1975) Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Wahlroos, Veikko: Koijärveltä hallituksen vasempaan laitaan Turun Sanomna3.2.2008t. Arkistoitu 15.12.2017. Viitattu 14.12.2017.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- ↑ Kylät, kunnittain Hämeen Kylät ry. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 5.10.2013.
- ↑ Kanta-Hämeen vuoden kylä Hämeen kylät ry. Arkistoitu 1.10.2013. Viitattu 2.8.2012.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Tutustu Kalskeen historiikkiin (PDF) Pohjola-Norden. Viitattu 12.4.2013.
- ↑ Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Forssan ystävyyskaupungit Forssan kaupunki. Arkistoitu 6.6.2012. Viitattu 18.8.2012.
- ↑ Forssan Opaskartta 2012 (PDF) Forssan kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 12.4.2013.
- ↑ Aaltonen, Matti: Forssan katujen nimien alkuperistä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1984, nro 53, s. 39. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832
Aiheesta muualla
muokkaa- Koijärven alueen kylät ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- Matkun kyläsivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Koijärven epävirallisesta vaakunasta (kunnanvaltuuston päätös 1946) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kojon Nuorisoseuran järjestämiä tapahtumia
| Keskustaajaman suuralue |
Haudankorva • Järvenpää • Kaikula • Keskusta • Kivimäki • Korkeavaha • Kuhala • Kuusto • Lamminranta • Linikkala • Ojalanmäki • Paavola • Pikku-Muolaa • Pispanmäki • Talsoila • Vieremä |
|---|---|
| Parkkiaron suuralue | |
| Entisen Koijärven suuralue |
Huomautus. Keskustaajaman ja Parkkiaron suuralueilla kaupunginosat on samaistettu vastaavien tilastoalueiden kanssa. Entisen Koijärven suuralueella ei ole kaupunginosia, mutta alue on kuitenkin jaettu kolmeen tilastoalueeseen.
| Forssan kauppalan alue |
Haudankorva* • Järvenpää • Kuhala • Kuusto • Linikkala* • Lunttila* • Talsoila • Vieremä |
|---|---|
| Koijärven kunnan alue |
Huomautus. Maarekisterikylien ja kuntien rajat eivät noudata täydellisesti toisiaan. Asteriskilla (*) merkityistä kylistä pieni tai pääosa sijaitsee naapurikuntien Tammelan tai Urjalan puolella. Forssaan kuuluu osia myös Jokioisten ja Kaukjärven kylistä, mutta ne on jätetty tässä mainitsematta.