[go: up one dir, main page]

Helsingin Kellariteatteri, kutsumanimeltään Klitsu, on vuonna 1956 perustettu helsinkiläinen nuorten harrastajateatteri, joka toimii Kruununhaassa osoitteessa Liisankatu 27.

Tällä hetkellämilloin? Klitsulla on noin sata aktiivijäsentä. Kellariteatteri tuottaa vuodessa 5–7 ensi-iltaa, joiden lisäksi teatterin tiloissa vierailee muita esityksiä.

Teatterin toiminnasta vastaa jäsenistö, ja uudet jäsenet valitaan syksyisin pääsykokeilla. Kellariteatterilla ei ole palkattua taiteellista johtoa, vaan toteutettavat produktiot valitaan jäsenkokouksessa. Esitysten ohjaajina on toiminut niin ammattilaisia, harrastajia kuin teatterialan opiskelijoitakin.

Kellariteatteri on yksi Helsingin kolmesta ylioppilasteatterista ja kuuluu Ylioppilasteatteriliitto SYTYyn. Kellariteatteri on tehnyt yhteistyötä muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Ilves-teatterin kanssa. Joka kesä Klitsu ja Ilves tuottavat yhdessä Kumpulan Metsäteatteriin, Kätilöopiston taakse kesäteatteriesityksen. Helsingin Kellariteatteri tekee myös tiivistä yhteistyötä Ylioppilasteatterin kanssa.

Kellariteatterin riveissä ovat vuosien varrella toimineet useat sittemmin teatterialalle päätyneet näyttelijät, ohjaajat ja muut teatterintekijät, kuten Jukka-Pekka Palo, Maria Veitola, Mari Perankoski, Tommi Korpela, Katja Krohn, Misa Palander, Kari Väänänen, Esko Salminen, Kristo Salminen, Antti Litja, Matti Pellonpää, Jani Volanen, Juha Veijonen, Matti Onnismaa, Jaakko Saariluoma, Johanna Freundlich, Niko Saarela, Olga Temonen, Outi Alanen, Reidar Palmgren, Sannamaija Pekkarinen, Susanna Mikkonen, Ville Tiihonen, Marja Pyykkö ja Miika Muranen.

Historia ja toiminta

muokkaa

Vuonna 1956 Helsingin kaupungin nuorisotyölautakunta hankki Liisankatu 27:stä kolme kellarihuonetta nuorten kerhotiloiksi. Huoneiden väliset paksut kiviseinät murrettiin ja tiloja erottamaan jätettiin ainoastaan salaperäistä tunnelmaa luovat holvikaaret. Erikoisten tilojen huomattiin soveltuvan pienen intiimin teatterin perustamiseen. Alun perin halkovarastona toiminut kellaritila nimettiin Helsingin Nuorisoteatteriksi. Nimeksi vakiintui kuitenkin pian Kellariteatteri eli Klitsu. Ensimmäinen näytelmä, Onnen Päivät, valmistui keväällä 1957. Teatterin maine levisi ja entistä enemmän innokkaita tungeksi seuraavan syksyn pääsykokeisiin. Puolet hakijoista jouduttiin kuitenkin karsimaan, sillä teatterin resurssit olivat rajalliset. Saman vuoden syksynä sai ensi-iltansa Ruma Elsa, josta tuli oitis varsinainen arvostelumenestys. Lehdistö ja sen myötä helsinkiläinen teatteriyleisö löysivät Kellariteatterin.

Näytäntökaudella 1966‐1967 oli Klitsun kaariholvien alla tehty teatteria jo kymmenen vuotta. Juhlavuoden kunniaksi valmistuivat Tuomisen Luutnantin kuolema sekä Salmisen Kettu ja viinirypäleet. Kellariteatteri oli näillä näytelmillään uskaltautunut ensi kertaa satiiriselle ja yhteiskuntakriittiselle linjalle. Helsingin Nuorisotyötoimikunnan Nuorisoteatteri ry rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1968. Vuoden 1972 sääntömuutoksen yhteydessä teatterin nimi muutettiin virallisesti Helsingin Kellariteatteriksi. Vuonna 1974 Kellariteatteri siirtyi produktiokohtaisiin ohjaajiin. Vuonna 1975 tehtiin myös sääntömuutos, jonka ansiosta teatterin johtokunta muodostettiin vastaisuudessa ainoastaan kellariteatterilaisista.

Kellariteatteri aloitti 1980-luvun tuotteliaana; näytelmiä syntyi tasaiseen tahtiin tekstien ollessa paljolti klassikkokirjailijoiden käsialaa. Vuonna 1984 alkoi remontti, jonka yhteydessä poistettiin 1950-luvulta lähtöisin olevat seinärappaukset ja paljastettiin näin alkuperäiset, jylhän kauniit tummanpunertavat tiiliseinät.

Myös 1990-luku oli tuotteliasta aikaa. Esimerkiksi vuonna 1992 ohjelmistossa nähtiin peräti 12 näytelmää. Suurin osa valmistuneista esityksistä oli tekijöidensä itse kirjoittamia, mikä on ollut Kellariteatterissa yleistä 1980-luvun lopulta lähtien. 1990-luvun aikana Klitsun riveistä syntyi monta itsenäistä teatteria: Aurinkoteatteri, Teatteririntama, Uusi teatteri sekä Riskiryhmä. 1990-luvun puolivälin jälkeen toiminta keskittyi ensisijaisesti produktioiden tuottamiseen.

Vuosituhannen viimeisenä näytäntökautena valmistui kaiken kaikkiaan 11 esitystä. Klitsulaisten omia tekstejä hyödynsivät Hanna Hirvosen Kasvukipuja, Eeva Rantinojan Huone 69 sekä Salla Taskisen Päästä meidät pihasta. Vuosituhat päätettiin näyttävästi Heidi Räsäsen ohjaustyöllä Loistavat tähdet, joka marssitti lavalle ennätykselliset 25 uutta teatterin jäsentä.

2000-luvulla Kellariteatterissa on nähty ohjauksia muun muassa Timo Raidalta, Sirpa Riuttalalta, Reeta Tuoresmäeltä ja Leo Torvaldsilta. Tällä hetkellä Kellariteatterilla on noin kymmenen ensi-iltaa vuodessa ja se tarjoaa noin 100:lle aktiivijäsenelleen erilaisia kursseja ja koulutuksia, jotka vaihtelevat aihealueiltaan näyttelijäntyöstä ja tanssista improvisointiin ja puheilmaisuun.

Helsingin Kellariteatterilla on 1956–2011 ollut 881 jäsentä. Vuodesta 2014 Kellariteatterilla on toiminut kirjoituspiiri Draaman viitta. Ensimmäistä kirjoituspiiriä johti käsikirjoittaja Niina Vuorisara. Joka syksy Kellariteatterilla järjestetään Action-lyhytteatterifestivaalit teatterin harrastajille ja puoliammattilaisille.

Esityksiä vuosien varrelta

muokkaa
  • Samuel Beckett: Onnen päivät (1957), ohj. Aino Lehtimäki
  • Tennessee Williams: Lasinen eläintarha (1963) ohj. Ossi Räikkä
  • Kalifornialainen balladi (1972), ohj. Timo Kallinen
  • Sven Tuuva (1977), ohj. Arto af Hällström
  • Ankkalinna (1988), ohj. Irina Krohn
  • Kaunotar kiipelissä (1990), ohj. Katja Krohn
  • Emily Brontë: Humiseva harju (1993), ohj. Misa Palander
  • Paula Vogel: Auroran valssi (1996), ohj. Johanna Freundlich
  • Loistavat tähdet (1999), ohj. Heidi Räsänen
  • William Shakespeare: Myrsky (2006), ohj. Kimmo Hirvonen, Reeta Tuoresmäki, Sirpa Riuttala ja Inkariina Simola
  • Finlandia (2011–2012), ohj. Sirpa Riuttala
  • Apinoiden planeetta (2012–2013), ohj. Jarkko Mikkola
  • POPLUVXXX (2012), ohj. Anssi Niemi
  • Hakukone (2012), ohj. Meiju Lampinen
  • Elmebeldin uni (2012), ohj. Elina Pitkäranta
  • Ensimmäinen muistojuhla (2013), ohj. Janika Kunnari
  • Ukkosmaa (2013), ohj. Juho Liira
  • Ylijäämä (2014), ohj. Veera Lehtinen
  • Katiska (2014), ohj. Suvi Ahoniemi ja Ulla Heikkilä
  • St. Helsinki (2015), ohj. Antto Hinkkanen, Minea Lång
  • Jako (2015), ohj. Eric Barco
  • Näin puhui Zarathustra (2015), ohj. Antto Hinkkanen
  • Insomnia (2015), ohj. Joonas Kallonen
  • Kaikki kasvattaa (2015), ohj. Meiju Lampinen
  • Ensimmäisen maailman viimeiset lapset (2016), ohj. Pauli Patinen
  • Eurooppa (2016), ohj. Vihtori Rämä
  • Erotila (2016), ohj. Kasimir Koski
  • Nietzsche ja lapset (2017), ohj. Tiina Ekola
  • Fuck the Sun (2017), ohj. Veera Kopsala
  • Kykenemättömät (2017), ohj. Tytti Rintanen
  • Jää (2017), ohj. Fanni Mikkonen
  • Kirsikkapuisto on tulessa (2017), ohj. Miro Apostolakis, Jussi Järvilehto
  • Sattumia (2018), ohj. Eero Leichner
  • flmng.32345 (2018), ohj. Laura Palanne
  • Humiseva harju (2018), ohj. Emilia Hutri & Janne Illi
  • Mielipuoli ja nunna (2018), ohj. Ilmari Pursiainen
  • Vielä (2018), ohj. Joonas Kallonen
  • Future 2002: Astral Asylum (2019), ohj. Jussi Taipalharju
  • Sinfonia (2019), ohj. Anna Kirvesniemi
  • Meille, Pirate Jenny (2019), ohj. Linnea Kilpeläinen
  • Tyttö ja tanssiva karhu (2019), ohj. Katimari Niskala
  • Kevyet mullat (2020)
  • Kellarin 30 päivää (2020)
  • Ponit nukkuvat öisin (2020)
  • Alter/Ego (2023), ohj. Eero Leichner

Lähteet

muokkaa
  • Kemppi, Eeva: Puheenvuoroja Klitsusta. Helsinki: Like, 2006.
  • lähde ohjelmistolle vuodesta 2009 alkaen:[1]

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.