Jukka Kekkonen

Jukka Kekkonen valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1972.^[4][5] Hän on tullut Helsingin yliopistoon vuonna 1972, valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1975, oikeustieteen lisensiaatiksi 1978 ja oikeustieteen tohtoriksi 1987. Varatuomarin arvonimen Kekkonen sai vuonna 1980. Kekkonen oli professori Heikki Ylikankaan oppilas. Lapin yliopiston yleisen oikeustieteen ja oikeushistorian professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1990. Lukuvuoden 1993–1994 hän oli Madridin Complutense-yliopistossa vierailevana professorina. Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1995. Vuosina 1998–2003 hän toimi rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitoksen johtajana ja 2004–2009 oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Vuonna 2010 hänet valittiin Helsingin yliopiston hallitukseen ja vuonna 2011 International Association of Law Schools -järjestön hallitukseen. Kekkonen oli 1994–2004 valtakunnanoikeuden jäsen. Vuonna 2007 hänet valittiin Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi ja vuonna 2015 tiedeakatemian oikeustieteen ryhmän johtajaksi.

Kekkosen tutkimukset ovat käsitelleet rikosoikeuden ja kontrollipolitiikan historiaa, taloudellisen sääntelyn historiaa sekä Suomen oikeuskulttuurin historiaa.^[2] Uusimmassa vahvasti tieteidenvälisessä tutkimuksessaan (2016) Kekkonen vertailee systemaattisesti poliittista väkivaltaa ja oikeudenkäyttöä Suomen ja Espanjan sisällissodissa. Tutkimusta on luonnehdittu "massiiviseksi", "monumentaaliseksi" ja uusia uria aukovaksi.^[6]

Jukka Kekkosen vanhemmat ovat rauhanaktivistit Helena Kekkonen ja Risto Kekkonen. Hänen isoisänsä oli Suomen Kristillisen Työväen Liiton kansanedustaja Juho V. Kekkonen.^[7]

Yhteiskunnallisissa kirjoituksissaan ja julkisissa esiintymisissään tarkastellut erityisesti oikeusvaltion ja kansanvallan tilaa. Dekaanikaudellaan hän vastusti vuonna 2010 voimaan tullutta yliopistouudistusta.

Toukokuussa 2016 Kekkonen arvosteli yliopistopolitiikkaa, jossa keskitetään yksiköitä. ”Vallalla on sokea usko keskittämisen siunauksellisuuteen”. Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen pitää tämänhetkistä yliopistopolitiikkaa järkyttävänä. Kekkonen puolustaa voimakkaasti Savonlinnan OKL:n kaltaisia pieniä yksiköitä.^[8]

Paavo Lipposen muistelmien mukaan Kekkosta pidetään yhtenä Suomen johtavista julkisista intellektuelleista.^[9] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hän asettui kansanedustajaehdokkaaksi SDP:n listalta^[10] ja sai vaaleissa 2 193 ääntä, muttei tullut valituksi.^[11] Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa hän sai 2 233 ääntä, muttei tullut valituksi.^[12]

• & Heikki Ylikangas: Vapausrangaistuksen valtakausi. Nykyisen seuraamusjärjestelmän historiallinen tausta. Oikeuden yleistieteiden laitoksen julkaisuja 1982/1. Helsingin yliopisto 1982. 103 s.
• & Kaisa Korpijaakko & Heikki Ylikangas: Oikeudellisen sääntelyn kehityslinjoja. Gaudeamus 1986, 114 s.
• Merkantilismista liberalismiin. Oikeushistoriallinen tutkimus elinkeinovapauden syntytaustasta Suomessa vuosina 1855–1879. Suomalainen Lakimiesyhdistys, A-sarja n:o 172. Vammala 1987, 341 s.
• Laillisuuden haaksirikko. Rikosoikeudenkäyttö Suomessa vuonna 1918. Lakimiesliiton Kustannus. Helsinki, 1991. 121 s.
• Itä-Suomen hovioikeus 150 vuotta. Teoksessa Wiipurin Itä-Suomen hovioikeus 1839–1989. Kustannuskiila. Kuopio 1992, s. 89–257.
• & Pekka Timonen… [et al.] Nuorten lakitieto. Otava 1992. 2. painos, Otava 1994. 3.painos, Otava 1996; 4. painos, Otava 1997.
• Kriisit, valta ja oikeus. Näkökulmia oikeushistoriaan. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki 1996, 220 s.
• Suomen oikeuskulttuurin suuri linja. Suomalainen Lakimiesyhdistys 100 vuotta. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki 1998, s. 1-183.
• Suomen oikeuden historiallisia kehityslinjoja. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki 1999, 165 s.
• Johdatus kontekstuaaliseen oikeushistoriaan. Forum Iuris. Helsinki 2002, 180 s.
• Muutos ja jatkuvuus: näköaloja oikeushistoriaan. Jukka Kekkosen juhlakirja 1953–12/10-2003/Jyri Inha (toim.) Talentum. Helsinki 2003, 329 s.
• Kontekstuaalinen oikeushistoria, Forum Iuris. Helsinki 2009, 171 s.
• Kontextuell rättshistoria, Forum Iuris. Helsinki 2011, 177 s.
• Mitä on kontekstuaalinen oikeushistoria?, Forum Iuris. Helsinki 2013 187 s.
• Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa (Art House, 2016)

• Annika Grof: Toiset äänet (2022). Dokumenttielokuva.

• Suomen valtiokalenteri, julkaissut Helsingin yliopisto, Talentum Media 2010
• Heikki Halila – Pekka Timonen (toim.): Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita? Suomalainen lakimiesyhdistys, 2003
• http://www.helsinki.fi/oikeustiede/omasivu/kekkonen/