José María Aznar

Aznar valittiin kansanedustajaksi Ávilasta vuosina 1982 ja 1986, ja vuonna 1987 hänestä tuli Kastilia ja Leónin aluejohtaja. Kansanpuolueen varapuheenjohtajaksi Aznar nimettiin tammikuussa 1989. Saman vuoden syyskuussa Aznar erosi aluejohtajan virasta, kun hänet nimitettiin kansanpuolueen pääministeriehdokkaaksi. 29. lokakuuta 1989 pidetyissä vaaleissa Aznar valittiin kansanedustajaksi Madridin vaalipiiristä. Kansanpuolue vahvisti vaaleissa asemansa johtavana oppositiopuolueena. Aznar osallistui oppositiojohtajana vaaleihin myös 6. kesäkuuta 1993, mutta kansanpuolue jäi edelleen oppositioon. ETA teki salamurhayrityksen Aznaria vastaan 19. huhtikuuta 1995. Aznar pelastui ajoneuvon panssaroinnin ansiosta. Iskussa kuoli yksi nainen.

Aznar allekirjoitti 1998 Espanjan puolesta Kioton sopimuksen.

Vuonna 2003 Aznar vei maansa Yhdysvaltojen ja Britannian mukana Irakin sotaan diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttämiseksi. YK:n päätöslauselmien vastainen sota johti laajoihin mielenosoituksiin myös Espanjassa.

11. maaliskuuta 2004 vain muutama päivä ennen parlamenttivaaleja terroristit räjäyttivät Madridissa useita pommeja aiheuttaen 191 ihmisen kuoleman. Hallitus väitti syyllisiksi ETAn terroristeja, vaikka todisteet viittasivat Al Qaidan syyllisyyteen. Peittelyn tultua ilmi sosialistit voittivat vaalit ja Espanjan pääministeriksi nousi José Luis Rodríguez Zapatero.

Aznar käytti poliittisena mainoslauseenaan lausetta ¡España va bien! (Espanjalla menee hyvin), josta muodostui Aznaria vastaan suunnatun poliittisen satiirin iskulause.

Hiukan ennen vaalitappiotaan Aznarin hallitus lobbasi Yhdysvaltain kongressissa 2,3 miljoonalla eurolla Aznarille Yhdysvaltain kongressin kultamitalia.^[1] Myöhemmin Aznaria vastaan aloitettiin tästä korruptiotutkinta.^[2]

Pääministerikautensa jälkeen Aznar nousi Partido Populariin läheisessä suhteessa olevan Fundación para el Análisis y los Estudios Sociales -ajatushautomon johtoon ja luennoi Euroopan politiikkaa Georgetownin yliopistossa Washingtonissa. Hänet nimitettiin News Corporationin johtokuntaan.

Vuonna 2008 Aznar oli esittelemässä Tšekin presidentti Václav Klausin kirjaa Sininen planeetta. Aznarin tilaisuudessa esittämän kannanoton mukaan ilmaston lämpeneminen on uusi uskonnollinen liike ja luonnonsuojelijat kommunisteihin rinnastuvia vapauden vihollisia.^[3][4][5] Barack Obaman tultua samana vuonna valituksi Yhdysvaltain presidentiksi Aznar kommentoi tummaihoisen johtajan olevan katastrofi maan taloudelle. Aznar on myös puolustanut oikeutta rattijuopumukseen sekä vastustanut uskontojen välistä vuoropuhelua, minkä vuoksi Foreign Policy -lehti valitsi hänet vuonna 2010 yhdeksi viidestä huonoimmasta entisestä johtajasta maailmassa.^[6]

Aznarin isä on toimittaja Manuel Aznar Acedo, joka diktatuurin aikana toimi radiotoimittajana ja propagandatehtävissä Francisco Francon hallinnossa. Aznar osallistui nuorena falangen opiskelijaliikkeen toimintaan. Hän opiskeli oikeustiedettä ja valmistui Complutense-yliopistosta vuonna 1975, ja hänestä tuli valtion verotarkastaja vuonna 1976, jolloin hän aloitti poliittisen toiminnan oikeistolaisessa Alianza Popular -puolueessa. Puolue muutti nimensä Partido Populariksi (’kansanpuolue’) vuonna 1989. Aznar meni naimisiin Ana Botellan kanssa vuonna 1977. Botella toimi 2011–2015 Madridin pormestarina. Perheellä on kolme lasta.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta José María Aznar Wikimedia Commonsissa