Johann Gabriel Seidl
Johann Gabriel Seidl (1804 Wien, Itävalta – 1875 Wien, Itävalta) oli itävaltalainen runoilija. Hän aloitti 1856 amanuenssina keisarillisessa aarrekammiossa, oli sittemmin hallitusneuvos ja hovineuvos. Hän erosi virasta 1872.[2]
| Johann Gabriel Seidl | |
|---|---|
 Johann Gabriel Seidl |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1804 Wien, Itävalta |
| Kuollut | 1875 (70–71 vuotta) Wien, Itävalta |
| Kansalaisuus | Itävalta |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Meta Communis ja Emil Ledie [1] |
| Äidinkieli | saksa |
| Tuotannon kieli | saksa |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Seidl julkaisi vuodesta 1850 alkaen Zeitschrift fur österreichische gymnasien -nimistä lehteä. Hänen lämmintunteisia runojaan on ilmestynyt muun muassa kokoelmina Dichtungen (1826–1829), Bifolien (1836) ja Natur und Herz (1853), humoristisia ja kansanomaisia nimellä Gedichte in niederösterreichischer Mundart (1844). Hänen tekstinsä otettiin Itävallan uudeksi kansallislauluksi "Gott erhalte Franz den Kaiser" (1853). Hän julkaisi myös novelleja. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät 1876–1881 kuusiosaisena nimellä Gesammelte Schriften. Hän teki myös tieteellistä työtä.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Czech National Authority Database. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Seidl, Johann Gabriel Nordisk familjebok 24. 1916 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johann Gabriel Seidl Wikimedia Commonsissa