Jan Guillou

Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guillou on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.

Isäpuoltaan Guillou on kuvannut omaelämäkerrallisessa romaanissaan Pahuus. Siinä hänet esitetään sadistina, joka pahoinpitelee poikapuoltaan päivittäin. Guilloun äiti ja sisarpuoli ovat kiistäneet kuvauksen todenperäisyyden. Myös Guilloun opettajien mukaan romaani on paljolti sepitettä.^lähde?

Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen väitti 24. lokakuuta 2009, että Guillou rekrytoitiin vuonna 1967 salaa KGB:n informantiksi. Guillou vastasi olleensa yhteydessä tehdessään tutkivaa journalismia.^[1] Hän sai moneen otteeseen KGB:ltä rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän otti vastaan myös salaisen tehtävän ja toimitti asiakirjasalkun sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Guilloun ystävä ja kollega Arne Lemberg antoi Säpolle vihjeen Guilloun tekemisistä, mutta Säpo ei ryhtynyt asiassa sen tarkempiin tutkimuksiin. Guillou maksoi osan KGB:ltä saamistaan rahoista Lembergille.^[2]

Vuonna 1973 Guillou tuomittiin vankeuteen vakoilusta niin sanotun IB-jutun takia. Guillou ja Peter Bratt paljastivat Ruotsin puolustusvoimien salaisen tiedustelutoimiston Informationsbyrånin toiminnan.^[3]

Guillou toimi 1960- ja 1970-luvuilla maolaisen Clarté-organisaation piirissä.^[4] Puolen vuoden ajan hän oli myös Clartéa lähellä olevan Ruotsin kommunistisen puolueen (aiemmin Marxisti-leninistien kommunistinen liitto KFML) jäsen, mutta hänet erotettiin puolueesta hänen jätettyään jäsenmaksunsa maksamatta ollessaan ulkomailla. Nykyään hän sanoo olevansa sosialisti mutta ei kommunisti.^[5]

Guillou tunnetaan myös ristiretkiaikaan sijoittuvasta romaanisarjasta, jonka päähenkilö on temppeliherraksi pakotettu ruotsalainen Arn Magnusson. Näiden lisäksi kirjailijan suositumpiin romaaneihin kuuluu hänen omaan nuoruuteensa perustuva Pahuus (Ondskan), josta Mikael Håfström ohjasi samannimisen elokuvan vuonna 2003. Pahuus on päätynyt Suomessa 2012 Pasi Lampelan dramatisoimana Kansallisteatterissa myös näyttämölle.

• Coq Rouge – kertomus ruotsalaisesta vakoojasta. (Coq Rouge - berättelsen om en svensk spion, 1986) Suomentanut Veijo Kiuru. Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2927-8
• Den demokratiske terroristen (1987)
• Mies Kaliningradista. (I nationens intresse, 1988) Suomentanut Leevi Lehto. WSOY, 1991. ISBN 951-0-16719-3
• Ulkoisen vaaran uhatessa. (Fiendens fiende, 1989) Suomentanut Liisa Ryömä. WSOY, 1992. ISBN 951-0-17539-0
• Den hedervärde mördaren (1990)
• Vendetta (1991)
• Ei kenenkään maa. (Ingen mans land, 1992) Suomentanut Leena Vallisaari. WSOY, 1993. ISBN 951-0-19007-1
• Den enda segern (1993)
• I hennes majestäts tjänst (1994)
• En medborgare höjd över varje misstanke (1995)
• Hamlon - en skiss till en möjlig fortsättning (1995)
• Madame Terror. (Madame Terror, 2006) Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Bazar, 2007. ISBN 978-952-5635-35-5
• Tyttäresi tähden. (Men inte om det gäller din dotter, 2008) Suomentanut Leena Peltomaa. Helsinki: Like, 2012. ISBN 978-952-01-0288-3

• Tie Jerusalemiin. (Vägen till Jerusalem, 1998) Suomentanut Tapio Koivukari. Helsinki: Like, 2000. ISBN 951-578-768-8
• Temppeliherra. (Tempelriddaren, 1999) Suomentanut Tapio Koivukari. Helsinki: Like, 2001. ISBN 951-578-879-X
• Pohjoinen valtakunta. (Riket vid vägens slut, 2000) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Like, 2002. ISBN 952-471-007-2
• Arnin perintö. (Arvet efter Arn, 2001) Suomentanut Arvi Tamminen. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-166-4

• Sillanrakentajat. (Brobyggarna, 2011) Suomentanut Taina Rönkkö. Helsinki: Like, 2012. ISBN 978-952-01-0779-6
• Keikari. (Dandy, 2012) Suomentanut Taina Rönkkö. Helsinki: Like, 2013. ISBN 978-952-01-0780-2
• Punaisen ja mustan välissä. (Mellan rött och svart, 2013) Suomentanut Taina Rönkkö. Helsinki: Like, 2014. ISBN 978-952-01-1055-0
• Sokea piste. (Att inte vilja se, 2014) Suomentanut Taina Rönkkö. Helsinki: Like, 2015. ISBN 978-952-01-1224-0
• Sininen tähti. (Blå stjärnan, 2015). Suomentanut Taina Rönkkö. Helsinki: Like, 2016. ISBN 978-952-01-1402-2
• Made in America. (Äkta amerikanska jeans, 2016). Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2017. ISBN 978-952-01-1814-3
• 1968.(1968, 2017). Suom. Petri Stenman. Helsinki: Like, 2018. ISBN 978-952-01-1779-5
• Tapetut unelmat. (De som dödar drömmar sover sover aldrig, 2018) Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2019. ISBN 978-952-01-1940-9
• Toinen kuolemansynti. (den andra dödsyden, 2019) Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2020. ISBN 978-951-13-5734-6
• Tarinan loppu. (Slutet på historien) Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2021. ISBN 978-951-1-39202-6

• Suuri paljastus. (Det stora avslöjandet, 1974) Suomentanut Arvi Tamminen. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-353-5
• Pahuus. (Ondskan, 1981) Suomentanut Veijo Kiuru. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-21264-4
• Berättelser från Det nya riket (1982)
• Gudarnas Berg (1990)
• Grabbarnas kokbok (Leif G. W. Perssonin kanssa, 1992)
• Noitien asianajaja. (Häxornas försvarare: Ett historisk reportage, 2002) Suomentanut Tapio Koivukari. Helsinki: Johnny Kniga, 2004. ISBN 951-0-27747-9
• Varkaiden markkinat. (Tjuvarnas marknad, 2004) Suomentanut Tuula Tuuva. Helsinki: Like, 2007. ISBN 952-471-649-6
• Uinuva uhka. (Fienden inom oss, 2007) Suomentanut Salla Simukka. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-01-0168-8

• Pahuus; dramatisoinut Pasi Lampela. Helsinki : Kirja kerrallaan : 2012 - (Kansallisteatterin kirja, ISSN 2242-5276 ; 87). ISBN 978-952-480-306-9

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jan Guillou.

• Jan Guillou Internet Movie Databasessa. (englanniksi)