János Sajnovics
János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari[1]) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä. Hänen katsotaan ensimmäisenä todistaneen suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuuden,[2] joskin tutkimusta on myös moitittu metodologisesti vaatimattomaksi.[3]
| János Sajnovics | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari |
| Kuollut | 4. toukokuuta 1785 (51 vuotta) Buda, Unkari |
| Koulutus ja ura | |
| Tunnetut työt | Demonstratio. Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse |
Sajnovics matkusti vuonna 1769 Tanskan ja Norjan kuninkaan Kristian VII:n organisoiman tieteellisen retkikunnan mukana Wienin hoviobservatorion johtajan Maximilian Hellin kutsumana matkaseuralaisena tutkimaan Venuksen ylikulkua Norjan pohjoisosiin.[4] Hell oli pyytänyt Sajnovicsin seurakseen paitsi koska tiesi tämän koulutukseltaan tähtitieteilijäksi myös koska halusi saamelaisten mailta todisteet Euroopassa jo levinneestä käsityksestä unkarin, suomen ja saamen kielten sukulaisuudesta. Siellä Sajnovics teki muistiinpanoja myös saamelaiskielistä ja vakuuttui niiden yhteydestä unkariin. Vuonna 1770 hän julkaisi tutkimuksen Demonstratio: Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse, jossa hän todisti äänteellisiä ja muoto-opillisia kriteerejä hyväksikäyttäen saamelaiskielten, suomen ja unkarin yhteisen alkuperän.[2][3] Itse kielivertailun suoritti Sajnovics, mutta idean lisäksi myös työn suorittamisessa suuri ansio oli Hellillä, minkä Sajnovics myönsi avoimesti, vieläpä teoksensa lopussa osoittaen kaiken ansion Hellille.[5]
Sajnovics oli mahdollisesti ensimmäinen, joka hyödynsi kielten äännerakenteen ja morfologian vertailua selittääkseen kielten historiallisia yhteyksiä. Esimerkiksi William Jonesin katsotaan todistaneen latinan, kreikan ja sanskriitin välisen historiallisen yhteyden vasta vuonna 1786 pitämässään esitelmässä. Sajnovicsia on siis perusteita pitää yhtenä historiallis-vertailevan kielitieteen perustajista.[2]
Demonstratio-tutkimuksessa myös Halotti beszéd -käsikirjoitus julkaistiin ensi kerran kokonaisuudessaan.[6]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Sajnovics, Johann, Biographical Encyclopedia of Astronomers (englanniksi)
- ↑ a b c Saarikivi, Janne: Historiallinen ja vertaileva kielentutkimus. Teoksessa: Milla Luodonpää-Manni ym. (toim.): Kielentutkimuksen menetelmiä III. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1457. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. 679–720.
- ↑ a b Itkonen, Erkki: Kieli ja sen tutkimus, s. 28. WSOY, 1966.
- ↑ Sterken, C. ym.: A voyage to Vardø – A scientific account of an unscientific expedition (19 (1), s. 203–232) The Journal of Astronomical Data. 2013. (englanniksi)
- ↑ Zsirai, Miklós: Finnugor rokonságunk, s. 493. Magyar Tudományos Akadémia, 1937.
- ↑ Sajnovics, János, Tietosanakirja osa 8, palsta 551–552, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911