Isthmian kisat
Isthmian kisat (m.kreik. τά Ἴσθμια, ta Isthmia) olivat antiikin kreikkalaiset Poseidon-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut. Ne järjestettiin Korintin kannaksella (m.kreik. Isthmos) sijainneella Isthmian Poseidonin pyhäkköalueella joka toinen vuosi. Kisat olivat yhdet neljästä panhelleenisistä kisoista, nykyaikaisten olympialaisten edeltäjistä.[1][2]
| Isthmian kisat | |
|---|---|
| τά Ἴσθμια | |
 Poseidon Ishtmian kisojen herrana. Roomalaisaikainen kamee, Wienin taidehistoriallinen museo. |
|
| Tyyppi | urheilukisat Poseidonin kunniaksi |
| Päivämäärä |
olympiadin 2. ja 4. vuosi nykyisen huhti-toukokuun aikaan |
| Järjestämistiheys | joka toinen vuosi |
| Tapahtumapaikka |
Isthmian stadion Isthmian hippodromi |
| Paikkakunta |
Isthmia Kreikka |
| Ensimmäisen kerran | noin 582–578 eaa. |
| Järjestäjä | Korintti / Sikyon |
Historia
muokkaa- Katso myös: Isthmian historia
Kreikkalaisen mytologian mukaan Isthmian kisat perusti joko Sisyfos tai Theseus. Korinttilaisten itsensä mukaan ne perusti Sisyfos Saroninlahteen hukkuneen Melikertes-Palaimonin muistoksi delfiinin tuotua tämän ruumiin Isthmiaan. Ateenalaiset sen sijaan pitivät perustajana Theseusta.[3][4]
Isthmian kisoja vietettiin ensimmäisen kerran varmuudella 49. olympiadin aikana eli 582–578 eaa., jolloin niistä tuli yhdet panhelleenisistä kisoista. Kisat olivat Korintin hallinnassa muulloin, paitsi ajalla 146–44 eaa., jolloin kaupunki oli raunioina roomalaisten tuhottua sen. Tuona aikana kisoja hallinnoi Sikyon, ja ne saattoivat myös olla siirretty Sikyoniin.[3][4]
Vuonna 336 eaa. Aleksanteri Suuri nimettiin Isthmian kisoissa kreikkalaisten johtajaksi Persiaa vastaan. Roomalaisten osallistuminen kisoihin sallittiin vuonna 288 eaa.[1] Titus Quinctius Flamininus käytti vuoden 196 eaa. kisoja julistaessaan kreikkalaiset valtiot vapaiksi Makedonian vallasta. Keisari Nero vieraili Isthmiassa ja sen kisoissa vuonna 67 jaa.[3][4] Tuolloin hän muun muassa ilmoitti kisojen osallistujille aloittavansa Korintin kanavan rakentamisen.[5] Kisoja järjestettiin, kunnes keisari Theodosius I kielsi ne muun pakanauskonnon mukana.
Kisat
muokkaaIsthmian kisat järjestettiin yhdessä Nemean kisojen kanssa aina samana vuonna, aina vuosi ennen ja vuosi jälkeen joka neljäs vuosi järjestettyjä Olympian kisoja, toisin sanoen aina olympiadin toisena ja neljäntenä vuotena. Ennen ajanlaskun alkua kisat osuivat nykyisessä ajanlaskussa parillisille ja ajanlaskun alun jälkeen parittomille vuosille. Kisat järjestettiin suunnilleen nykyisen huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa.[1][6]
Kisojen lajeihin kuuluivat hevosurheilukilpailut, jotka järjestettiin Isthmian hippodromilla; muita urheilukilpailuita, jotka järjestettiin Isthmian stadionilla; sekä musiikkikilpailuita.[1]
Isthmian kisojen voittajat saivat alun perin palkinnoksi männynhavuseppeleet, myöhemmin villisellerin lehvistä tehdyt seppeleet. Voittajien kunniaksi kirjoitettiin myös runoja. Parhaiten tällainen runous tunnetaan Pindarokselta, joka kirjoitti useita hymnejä Isthmian voittajien kunniaksi.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Isthmian kisat”, Antiikin käsikirja, s. 235. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἴσθμιον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c Isthmia Perseus. Viitattu 18.4.2016.
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Isthmia, Corinthia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ancient Diolkos - Corinth Canal Visit Loutraki. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 18.4.2016.
- ↑ Abraldes, Ana M. & Miller, Stephen Gaylord (toim.): Nemea: A Guide to the Site and Museum, s. 3. University of California Press, 1990. ISBN 0520065905 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isthmian kisat Wikimedia Commonsissa