Islamisaatio

Tutkijoiden määritelmät islamisaatiosta vaihtelevat jonkin verran. Julian Lee (2010) katsoo sen tarkoittavan ortodoksisen, konservatiivisen islamin yleistymistä yhteiskunnassa. Michael Buehler (2016) liittää sen šarian käyttöön ottamiseen. Salim (2008) yhtyy näihin näkemyksiin ja katsoo, että etenkin šarian kannattajat pitävät islamisaation mittana šarian käyttöön ottamista yhteiskunnassa. Ali Saleem katsoo, että islamisaatiolla ja šarialla on yhteys, mutta se ei ole yksiselitteinen, koska šariaa koskevat tulkinnat vaihtelevat.^[3]

Euroopan islamisaatiosta ovat varoitelleet 2010-luvulla useat nationalistiset ja oikeistopopulistisiksi luonnehditut poliitikot kuten Laura Huhtasaari, Viktor Orbán, Marine Le Pen, Geert Wilders ja Matteo Salvini,^[4][5][6][7] mutta myös eräät muut, kuten kokoomuksen Eija-Riitta Korhola.^[8] Heidän mukaansa islamisaatio on uhka Euroopalle, sillä islam on arvoiltaan ja tavoiltaan vieras ja poliittinen uskonto, joka vaarantaa eurooppalaisen elämäntavan ja naisten aseman. He näkevät Euroopan islamisaation uhan kasvavan muslimien osuuden lisääntyessä Euroopan väestössä maahanmuuton seurauksena. Jotkut ovat ennustaneet Eurooppaan syntyvän muusta yhteiskunnasta erillisiä saarekkeita, joissa vallitsee islamilainen laki. Islamisaation estämiseksi on esimerkiksi Unkari aidannut etelärajansa estääkseen turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan.^[4]

Ruotsalaisen Expo-säätiön^[9] mukaan ajatus islamisaatiosta sisältää väärän oletuksen, että islam olisi yhtenäinen uskonto, joka eroaa huomattavasti länsimaisesta elämäntavasta. Siihen sisältyvän muslimivastaisen käsityksen mukaan Eurooppa olisi mukautumassa islamiin. Toistuvana pelkona on, että islamista on tulossa Ruotsissa kansallinen uskonto.^[10]

Expo-säätiön mukaan Ruotsin suurkaupunkien lähiöissä esiintyviä rikoksia, kuten raiskauksia ja mellakoita pidetään virheellisesti seurauksena islamisaatiosta. Myös väkivaltaiset etniset ja uskonnolliset konfliktit nähdään seurauksena islamisaatiosta sen sijaan, että ne oikeammin nähtäisiin tuloksena rasismista, liioitellusta nationalismista ja suvaitsemattomuudesta.^[10]

Professori Matti Wiberg ja Tommi Meskanen ovat laskeneet, ettei Suomen islamisaatio tapahdu ainakaan nopeasti, sillä muslimien nykyinen väestöosuus on pieni. Heidän mukaansa islamistien poliittinen valta voi toisaalta kasvaa merkittäväksi jo vähemmistöstäkin. Islamisaatiota hidastaa maahanmuuttajien tyypillisesti vähäinen poliittinen aktiivisuus ja heidän poliittinen hajanaisuutensa.^[1]

Kalevi Sorsa -säätiön Ilkka Vuorikuru toteaa, että islamisaation suhteen ”ei ole mitään pelättävää”. Vuorikuru kirjoittaa: ”Populaarikulttuurissa islamisaatiossa on kyse yhdestä monista länsimaisen kulttuurin sisällä syntyneistä uhkanarratiiveista. Tyypillistä näille kertomuksille on ulkopuolisen uhan kärjistäminen todelliseksi ja välittömästi länsimaalaisia ihmisiä ja arvoja uhkaavaksi ilmiöksi.” Vuorikurun mukaan ”Islamisaatio ei pidä paikkaansa, mutta se yhdistelee totta ja fiktiota suurentelemalla ja tulkitsemalla väärin.” ^[11]

Suomessa vieraillut oikeustieteen professori Asifa Quraishi-Landes ehdotti, että länsimaissa pitäisi antaa lisää tilaa ja tukea muslimien noudattamalle šaria-laille. Hän lausui, että ”Nyt länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla. Jotkin uudet tavat voisi myös toivottaa tervetulleeksi.” ^[12]

Peruslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin mielestä šariaa voitaisiin soveltaa muslimien välisten siviiliriitojen sovittelussa niiltä osin, kun se ei ole ristiriidassa Suomen lakien kanssa.^[13] Tutkijatohtori Sanna Mustasaari ja akatemiatutkija Mulki al-Sharmani katsoivat, että ”vastakkainasettelu uskonnon normien ja Suomen lain välillä perustuu yksinkertaistuksiin eikä auta ymmärtämään kumpaakaan.” Kirjoittajat huomauttavat, että ”puheenvuorot, joissa herätellään pelkoa šaria-laista, eivät edesauta kenenkään ihmisoikeuksia eivätkä vie keskustelua kohti kaikille yhteistä, monimuotoista suomalaista yhteiskuntaa ja sellaista kansalais­käsitystä, johon myös uskonnolliset vähemmistöt voisivat kuulua.” ^[14]

Helsingin kaupunki otti käyttöön musliminaisten oman uimavuoron Jakomäen uimahallissa vuonna 2008.^[15] Se muutettiin kaikille naisille tarkoitetuksi vuoroksi vuonna 2011.^[16] Šaria vaatii hyvin peittävää pukeutumista naisilta, jos he joutuvat tekemisiin miesten kanssa.^[17][18][19]

Vantaan koulutoimi antoi vuonna 2020 kouluille ohjeistuksen, jossa muslimioppilaille kehotettiin antamaan ramadanin päättyessä vapaapäivä. Opettajia suositeltiin myös keventämään oppimisvaatimuksia ramadanin aiheuttaman väsymyksen takia.^[20] Ramadan-paasto kuuluu šarian vaatimuksiin.^[21] Muslimilapset on joissakin kouluissa vapautettu piirtämisestä.^[22] Šariaan kuuluu ehdoton kuvakielto.^[23]

Sisäministeriössä on vuonna 2021 tehty selvitystä, voisiko uskonnollisia päähineitä, kuten hijab-huiveja, käyttää osana poliisin virkapukua. Selvityksen tuloksia voidaan mahdollisesti arvioida myös suhteessa pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen virkapukusäännöksiin.^[24] Huivin käyttö on muuan šarian vaatimuksista.^[18][19]

• Eurabia
• Islam Euroopassa
• Euroislam
• Islam Suomessa
• Väestönvaihto

• Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Raja M. Ali Saleem: State, Nationalism, and Islamization.Historical Analysis of Turkey and Pakistan. Palgrave MacMillan, 2017. Teoksen verkkoversio.