Heraia (Arkadia)
Heraia (m.kreik. Ἡραία, Hēraia, lat. Heraea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Gortynían kunnan alueella lähellä nykyistä Ágios Ioánnis Archaías Iraíasin kylää.[3][4][5]
| Heraia | |
|---|---|
| Ἡραία | |
| Sijainti | |
  Heraia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Ágios Ioánnis Archaías Iraías, Gortynía, Arkadia, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Arkadia |
Maantiede
muokkaaHeraian kaupunki sijaitsi Arkadian länsiosassa lähellä Eliin rajaa. Se oli rakennettu Alfeios-joen pohjoisrannalle, itään sen ja Ladon (nyk. Ládonas) -joen yhtymäkohdasta.[3] Pausaniaan mukaan Heraia sijaitsi 15 stadioninmitan päässä Ladonin suusta. Hän kuvaa kaupungin olleen rakennettu suurimmaksi osaksi loivasti Alfeiokselle päin viettäneeseen rinteeseen ja loppuosaltaan joen rannalle.[2][6] Sekä itä- että länsipuolelta kaupunkia rajasi jokiuoma.[2]
Heraian kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Heraiātis (Ἡραιᾶτις). Sen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Heraiasta pohjoiseen sijaitsivat Feraia, Stratos ja Thelpusa, itään Theisoa ja Teuthis ja etelään Alifeira. Lännessä Heraian alue rajautui Eliihin, jossa sijaitsivat lähimpinä muun muassa Makiston ja Pisa.[5] Heraiatiin ja Pisatiin välisenä rajana toimi Erymanthos-joki. Etelässä Heraiatiin ja Megalopoliin alueen rajana toimi Bufagos-joki.[2]
Heraian sijainti oli edullinen, koska sen maaperä oli hedelmällistä ja se sijaitsi tärkeällä tiellä Arkadian sisäosista Olympiaan. Sinne johti yksi tie Arkadian pohjoisosista, toinen Megalopoliista ja kolmas Messenestä ja Figaleiasta. Kaikki nämä yhtyivät Heraian lähellä.[2] Heraian viini oli kuuluisaa antiikin aikana, ja sen sanottiin tekevän naiset hedelmällisiksi.[2][7]
Historia
muokkaaHeraian perustajana pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa Heraieusta, Lykaonin poikaa. Kaupungin alkuperäiseksi nimeksi mainitaan Sologorgos (Σολόγοργος).[2][8]
Heraialaiset tekivät noin vuoden 580–500 eaa. tienoilla molemminpuolisen suojelusopimuksen elisläisten kanssa sadaksi vuodeksi. Sopimus oli kirjoitettu Olympiaan sijoitettuun pronssitauluun vanhalla peloponnesoslaisella murteella. Taulu on nykyisin British Museumin kokoelmissa.[2][9] Tuohon aikaan elisläiset olivat vahvimmillaan ja hallitsivat Pisatista ja Trifyliaa, ja heraialaiset ottivat heidän tukensa epäilemättä mielellään vastaan.[2]
Noihin aikoihin Heraia oli vielä lähinnä kylä, ja yksi seudun yhdeksästä Alfeioksen, Ladonin ja Erymanthoksen rannoilla sijainneesta kylästä, joskin niistä tärkein. Muiden kylien asukkaat siirrettiin Heraiaan, ja Strabonin mukaan kaupungin tosiasiallinen perustaja oli Spartan kuningas, joko Kleombrotos I tai Kleonymos.[2][10] Heraia löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Hēraieus (Ἡραιεύς) ja Hēraeus (Ἡραεύς).[2]
Koska heraialaisilla oli läheiset suhteet spartalaisiin, he saivat muiden arkadialaisten vihat päälleen, ja nämä tuhosivat Heraian alueen vuonna 370 eaa.[2][11] Myöhempinä aikoina Heraia kuului Akhaian liittoon. Koska Elis oli yksi Aitolian liiton merkittävimpiä kaupunkeja, Heraia mainitaan usein näiden kahden liiton välisten kamppailuiden yhteydessä.[2][12] Myöhemmin Heraia oli Filippos V:n hallussa, mutta se palautettiin akhaialaisille.[2][13] Strabon mainitsee Heraian ajanlaskun alun tienoilla yhtenä Arkadian raunioituneista kaupungeista. Pausaniaan käydessä siellä 100-luvulla paikalla oli kuitenkin kaupunki.[2]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaHeraiasta ei ole säilynyt juurikaan muinaisjäänteitä, koska alue on ollut hyvää viljelysmaata.[2] Kaupungin tiedetään olleen ympäröity muurein.[1] Pausanias kuvaa Heraian temppeleitä, kylpylöitä sekä Alfeioksen rannalla olleita viljelyksiä. Temppeleistä hän mainitsee kaksi, jotka oli omistettu Dionysokselle, sekä Panille ja Heralle omistetut temppelit, joista viimeksimainitusta oli jo hänen aikanaan jäljellä vain raunioita.[2][14]
Kaupungin lähellä oli Alfeioksen ylittänyt silta, jonka Filippos V korjautti vuonna 219 eaa.[2][15]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”274. Heraia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Smith, William: ”Heraea”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Heraia Pleiades. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Heraia (Eleia) 95 Ag. Ioannis Archaias Iraias - Ηραία ToposText. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ”58 B2 Heraia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.25.12–.
- ↑ Theofrastos: Kasvioppi (Historia plantarum) 9.20; Athenaios: Deipnosofistai 1.31; Plinius vanhempi: Naturalis historia 14.18. s.22; Aelianus: Varia historia 13.6.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.26.1; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἡραία.
- ↑ Tablet; treary (Museum number 1824,0499.17) The British Museum. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografika 8.3.2.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 6.5.22.
- ↑ Polybios: Historiai 2.54, 4.77 jne.
- ↑ Livius: Rooman synty 28.8, 32.5, 33.34; Polybios: Historiai 18.25, 18.30.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.26.1–2.
- ↑ Polybios: Historiai 4.77–78.