[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Henrik Haukeland

norjalainen jääkiekkomaalivahti

Henrik Haukeland (s. 6. joulukuuta 1994 Fredrikstad, Norja) on norjalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelaa Saksan DEL-liigan Düsseldorfissa.

Henrik Haukeland
Henkilötiedot
Syntynyt6. joulukuuta 1994 (ikä 29)
Fredrikstad, Norja
Kansalaisuus  Norja
Jääkiekkoilija
Lempinimi Hauke,[1] Hauken,[2] Hauki[3]
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 188 cm
Paino 83 kg
Seura
Seura Düsseldorfer EG
Sarja DEL
Pelaajaura
Pääsarjaura 2013–
Aik. seurat Stjernen Hockey (Norja)
Leksands IF (Allsv./SHL)
Timrå IK (Allsv.)
TPS (SML)
KooKoo (SML)
Färjestad BK (SHL)
EHC München

Ura

muokkaa

Seuraura

muokkaa

Haukeland pelasi Stjernen Hockeyn U17-junioreissa, jonka jälkeen hän siirtyi vain 15-vuotiaana Ruotsiin ja IF Björklövenin J18-junioreihin kaudeksi 2010–2011. Kaudella 2011–2012 Haukeland puki myös seuran miesten joukkueen paidan viiteen otteluun Ruotsin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla maan I-divisioonassa.[4] Kaudeksi 2012–2013 hän palasi kotimaahansa ja siirtyi Stjernenin A-nuoriin.[5] Haukeland debytoi kauden aikana myös seuran miesten joukkueessa, jossa hän pelasi kaksi runkosarjaottelua GET-ligaenissa.[6] Haukeland debytoi liigassa 3. helmikuuta 2013 vieraissa Frisk Askeria vastaan, kun hänet vaihdettiin Stjernenin maalille loukkaantuneen Pål Grotnesin tilalle ottelun toiseen erään. Haukeland päästi taaksee kaksi maalia, mutta Stjernen voitti ottelun lukemin 2–3.[7]

Toukokuussa 2013 Haukeland teki kaksivuotisen sopimuksen Stjernen Hockeyn GET-ligaen -joukkueen kanssa.[8] Hän lähti kauteen 2013–2014 Chris-Henrik Nygårdin aisaparina ja pelasi varsin tasaisella vastuunjaolla 20 runkosarja- ja viisi karsintasarjan ottelua torjuen yhden nollapelin. Kaudella 2014–2015 Haukeland nousi Nygårdin ohi Stjernenin selkeäksi ykkösmaalivahdiksi ja hän pelasi 42 runkosarja- ja neljä playoff-ottelua torjuen kaksi nollapeliä.[4]

Kaudeksi 2015–2016 Haukeland siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskan-joukkue Leksands IF:ään.[9] Hän lähti kauteen Frans Tuohimaan aisaparina. Tuohimaa pelasi suurimman osan runkosarjan otteluista, joita Haukelandille kertyi puolestaan 22, joissa hän torjui yhden nollapelin. SHL:n nousukarsinnoissa Haukeland nousi Leksandin ykkösmaalivahdiksi ja hän torjui joukkueen lopulta SHL:ään.[6] Haukeland torjui ottelusarjan seitsemännessä ottelussa vieraissa MODO Hockeyta vastaan 47 kertaa, kun Leksand voitti ratkaisevan ottelun jatkoajalla lukemin 3–4.[10] Sarjanousupäivänä Haukeland teki Leksandin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[11] Kaudella 2016–2017 hän toimi lähinnä joukkueen kakkosmaalivahtina Atte Engrenille ja pelasi runkosarjassa 22 ottelua. Karsintasarjassa he jakoivat varsin tasaisesti Leksandin torjuntavastuun. Mora IK voitti ottelusarjan kuitenkin lukemin 4–2 ja Leksand putosi takaisin Allsvenskaniin.[4]

Haukeland ei jatkanut Leksandissa enää toista sopimuskauttaan, vaan hän siirtyi kaudeksi 2017–2018 vuoden mittaisella sopimuksella jatkamaan uraansa Allsvenskan-joukkue Timrå IK:hon.[12] Haukeland toimi joukkueen selkeänä ykkösmaalivahtina ja torjui 37 runkosarjaottelussa seitsemän nollapeliä, mikä oli eniten koko sarjassa.[13] Hänellä oli myös Allsvenskanin paras torjuntaprosentti (92.9%) ja päästettyjen maalien keskiarvo (1.72). Haukeland eteni Timrån kanssa SHL:n karsintoihin saakka. Seitsemännessä ja ratkaisevassa karsintasarjan ottelussa 6. huhtikuuta 2018 vieraissa Karlskrona HK:ta vastaan hän onnistui torjumaan nollapelin Timrån voitettua ottelun lukemin 0–2. Haukeland torjui ottelussa 36 kertaa.[14] Timrå nousi kauden päätteeksi SHL:ään.[6]

Haukeland siirtyi kaudeksi 2018–2019 vuoden mittaisella sopimuksella Turun Palloseuraan.[15] Hän jäi runkosarjassa niukasti joukkueen kakkosmaalivahdiksi Rasmus Tirroselle.[6] Kesken puolivälieräsarjan Haukeland nousi kuitenkin hänen ohitseen TPS:n pääasialliseksi vastuuntajaksi ja hän aloitti joukkueen neljä viimeistä ottelua.[4] Kaudeksi 2019–2020 Haukeland siirtyi jatkamaan SM-liigauraansa vuoden mittaisella sopimuksella KooKoon maalinsuulle.[16] Hänet valittiin SM-liigan tammikuun kuukauden pelaajaksi.[17] Haukeland pelasi kauden aikana 50 runkosarjassa yhteensä 2920.22 minuuttia, mikä oli eniten koko liigassa. Hän voitti myös SM-liigan nollapelitilaston kahdeksalla nollapelillään.[18] Haukeland oli ehdolla liigan parhaalle maalivahdille myönnettävän Urpo Ylönen -palkinnon voittajaksi,[19] mutta äänestyksen voitti kuitenkin Ilveksen Lukáš Dostál.[20] Norjan jääkiekkoliitto valitsi hänet kauden parhaaksi norjalaiseksi mieskiekkoilijaksi ja palkitsi Haukelandin Gullpuckenilla.[21]

Kaudeksi 2020–2021 Haukeland palasi Ruotsiin ja siirtyi kaksivuotisella sopimuksella SHL-joukkue Färjestad BK:hon.[22] Haukeland oli ensimmäisellä Färjestadin-kaudellaan joukkueen ykkösvahti. Hän aloitti myös toisen kauden ykkösenä, mutta sitten joukkue hankki Dominik Furchin, minkä seurauksena Haukelandin peliaika väheni.[23] Hän halusni tämän jälkeen vaihtaa seuraa ja päätyi tammikuussa 2022 Saksan DEL-liigan EHC Müncheniin.[24]

Haukeland onnistui Münchenissä kauden 2021–2022 loppupuoliskolla ja torjui 14 voittoa pelaamastaan 19 runkosarjaottelusta. Hänen päästettyjen maalien keskiarvonsa ottelua kohden oli 1,41 eli sarjan pienin. Hän siirtyi seuraavaksi kaudeksi DEL-liigan Düsseldorfiin.[6] Haukeland palkittiin kaudella 2022–2023 DEL-liigan parhaana maalivahtina, ja hän teki kauden jälkeen Düsseldorfin kanssa vuoteen 2030 ulottuvan sopimuksen.[25]

Maajoukkueura

muokkaa

Haukeland pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2014. Hänen turnauksensa eteni melko heikosti, sillä Haukeland päästi kymmenen maalia avausottelussa Venäjää vastaan, joka päättyi lopulta Norjan 0–11-murskatappioon.[26] Hän päästi kymmenen maalia myös alkulohkon kolmannessa ottelussa Ruotsia vastaan, joka päättyi puolestaan Norjan 0–10-tappioon.[27] Lopputurnauksen ajan joukkueen torjuntavastuun kantoi lopulta Joachim Svendsen. Haukeland edusti Norjan alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta myös U20 Super Challengessa syksyllä 2013.[6]

Haukeland edusti Norjaa Sotšin olympiakisoissa 2018, joissa hän toimi lähes koko turnauksen ajan joukkueensa kakkosmaalivahtina Lars Haugenille. Haukeland pelasi ainoastaan kaksi erää puolivälieräottelussa Venäläisiä olympiaurheilijoita vastaan. Hän pelasi myös Sotšin olympialaisten karsinnoissa, jolloin Haukeland toimi Norjan pääasiallisena kakkosmaalivahtina ja sai Kazakstania vastaan pelatussa ottelussa jääaikaa vain 15 sekuntia.[28] Haukeland edusti Norjaa myös vuoden 2022 olympiakarsinnoissa.[6]

Haukeland on pelannut MM-kilpailuissa vuosina 2017, 2018, 2019, 2021, 2022, 2023 ja 2024. Ensimmäisessä turnauksessa hän toimi turnauksessa pääasiassa joukkueensa kakkosmaalivahtina Lars Haugenille ja pelasi kaksi ottelua. Vuoden 2018 turnauksessa Haukeland jakoi varsin tasaisesti torjuntavastuun Haugenin kanssa ja pelasi neljä ottelua, vuoden 2019 turnauksessa hän jakoi torjuntavastuun Henrik Holmin kanssa. Yhteensä hän on pelannut 60 maaottelua.[6] Haukeland teki maajoukkuedebyyttinsä Euro Ice Hockey Challengessa 10. helmikuuta 2016 Etelä-Koreaa vastaan. Hän torjui Norjan 5–2-voittoon päättyneessä ottelussa 15 kertaa.[29]

Tilastot

muokkaa
    Runkosarja   Pudotuspelit  
Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2012–2013 Stjernen Hockey Norja 2 1 1 0 76 8 0 6.30 84,9 – – – – – – – –
2013–2014 Stjernen Hockey Norja 20 5 14 0 1104 74 1 4.02 89,9 – – – – – – – –
2014–2015 Stjernen Hockey Norja 42 18 22 0 2417 144 2 3.57 90,0 4 0 4 234 13 0 3.31 91,6
2015–2016 Leksands IF Allsvenskan 22 14 5 0 1185 46 1 2.33 92,8 – – – – – – – –
2016–2017 Leksands IF SHL 22 5 14 0 1126 56 2 2.98 89,7 – – – – – – – –
2017–2018 Timrå IK Allsvenskan 37 23 14 0 2238 64 7 1.72 92,9 – – – – – – – –
2018–2019 TPS SM-liiga 26 14 9 2 1514 57 1 2.19 91,4 4 1 3 245 8 0 2.00 91,8
2019–2020 KooKoo SM-liiga 50 25 14 11 2920 99 8 2.03 91,4 – – – – – – – –
2020–2021 Färjestad BK SHL 31 16 13 10 787 78 3 2,55 91,0 4 2 2 105 14 0 3.39 88,2
2021–2022 Färjestad BK SHL 12 5 6 0 297 38 1 3.33 88,7 – – – – – – – –
EHC München DEL 19 14 4 0 445 26 2 1,41 94,5 11 7 4 285 23 1 2.04 92,5
2022–2023 Düsseldorfer EG DEL 51 31 20 0 3095 112 3 2.17 92,0 7 3 4 458 18 1 2.26 91,4
2023–2024 Düsseldorfer EG DEL 46 17 29 0 2737 124 2 2.72 90,8 – – – – – – – –

Maajoukkuetilastot

muokkaa
Vuosi Turnaus O V H MIN PM NP PMK TP%
2014 JMM 2 0 2 100 20 0 12.00 72,0
2016 OQ 1 0 0 0 0 0 0.00 100
2017 MM 2 0 2 118 8 0 4.08 90,7
2018 OK 1 0 1 40 3 0 4.50 76,9
2018 MM 4 1 3 174 12 0 4.13 88,6
2019 MM 4 0 4 186 19 0 6.13 83,5
2021 MM 6 2 3 148 16 0 2.62 90,2
2022 OQ 3 2 1 42 7 0 2.37 85,7
2022 MM 5 2 3 301 17 0 3.38 88,4
2023 MM 5 1 4 300 10 0 2.00 91,8

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Gustavsson, Jonas: Timrå en match från att ta sig förbi Leksand hockeyallsvenskan.se. 11.3.2018. HockeyAllsvenskan AB. Viitattu 22.5.2018. (ruotsiksi)
  2. ↑ Athlete Profile - Henrik HAUKELAND pyeongchang2018.com. PyeongChang 2018. Arkistoitu 21.4.2018. Viitattu 22.5.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Nähdäänkö Hauken temppuja keskiviikkona? kookoo.fi. 24.9.2019. KooKoo Hockey Oy. Arkistoitu 24.9.2019. Viitattu 25.3.2020.
  4. ↑ a b c d Henrik Haukeland Eurohockey.com. (englanniksi)
  5. ↑ Henrik Haukeland Twitterissä (norjaksi)
  6. ↑ a b c d e f g h Henrik Haukeland Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  7. ↑ Magelssen Bergby, Christine: Vant i eliteseriedebuten f-b.no. 3.2.2013. Fredriksstad Blad AS. Viitattu 4.12.2017. (norjaksi)
  8. ↑ Magelssen Bergby, Christine: Haukeland klar for to nye år f-b.no. 14.5.2013. Fredriksstad Blad AS. Viitattu 4.12.2017. (norjaksi)
  9. ↑ Svensson, Johan: Förlängning och värvning i Leksand bloggar.expressen.se. 24.4.2015. AB Kvällstidningen Expressen. Arkistoitu 5.12.2017. Viitattu 4.12.2017. (ruotsiksi)
  10. ↑ Seppä, Petri: Suomalaispuolustajalta hirvittävä virhe – suurseura putosi SHL:stä, tuhannet ihmiset itkivät is.fi. 2.4.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 4.12.2017.
  11. ↑ Igeland, Jonna: Efter kvalsuccén – Leksands IF förlänger med Henrik Haukeland dt.se. 1.4.2016. MittMedia AB. Viitattu 4.12.2017. (ruotsiksi)
  12. ↑ Åberg, David: Landslagsmålvakt klar för spel i Timrå! timraik.se. 5.6.2017. Timrå IK Ishockey AB. Viitattu 4.12.2017. (ruotsiksi)
  13. ↑ Statistics HockeyAllsvenskan 2017-2018 Eurohockey.com. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 22.5.2018. (englanniksi)
  14. ↑ Game detail: 06 Apr 2018, Karlskrona HK - Timrå IK Eurohockey.com. 6.4.2018. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 22.5.2018. (englanniksi)
  15. ↑ TPS:lle kuusi uutta pelaajaa - Korpikoski palaa pitkällä sopimuksella Turkuun Jatkoaika.com. 21.5.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 22.5.2018.
  16. ↑ Haukeland ui KooKoon verkkoon kookoo.fi. 5.4.2019. KooKoo Hockey Oy. Arkistoitu 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.
  17. ↑ Seppänen, Antti: Henrik Haukeland on Liigan tammikuun pelaaja liiga.fi. 4.2.2020. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 6.2.2020.
  18. ↑ Pelaajatilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 25.3.2020.
  19. ↑ Seppänen, Antti: Vuoden maalivahti Liigassa 2020? Tässä kolme vahvinta ehdokasta liiga.fi. 1.4.2020. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 2.4.2020.
  20. ↑ Seppänen, Antti: Liigan parhaan maalivahdin Ylönen-palkinto Lukas Dostalille liiga.fi. 2.4.2020. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 2.4.2020.
  21. ↑ Pönniö, Toni: Liigan tähtimaalivahdin superkausi huomattiin: sai kotimaassaan upean kunnianosoituksen! suomikiekko.com. 13.5.2020. Nordic Sport Media. Viitattu 13.5.2020.
  22. ↑ Miettinen, Miska: Olympialaisissa pelannut KooKoon sensaatiopelaaja siirtyy muualle Leijonat.com. 9.4.2020. Nordic Sport Media. Viitattu 9.4.2020.
  23. ↑ Robin Olausson: Henrik Haukeland uppges lämna Färjestad för EHC München HockeySverige.com. 2.1.2022. Viitattu 13.5.2022. (pohjoissaameksi)
  24. ↑ Leo Buttafoco Ohlsson: Henrik Haukeland flyttar till München HockeySverige.com. 5.1.2022. Viitattu 13.5.2022. (pohjoissaameksi)
  25. ↑ Leo Buttafoco Ohlsson: DEG verlängert Vertrag mit Henrik Haukeland bis 2030! 17.9.2023. DEG Eishockey GMBH. Viitattu 12.5.2024. (saksaksi)
  26. ↑ GAME SUMMARY (pdf) stats.iihf.com. 26.12.2013. IIHF. Viitattu 4.12.2017. (englanniksi)
  27. ↑ GAME SUMMARY (pdf) stats.iihf.com. 29.12.2013. IIHF. Viitattu 4.12.2017. (englanniksi)
  28. ↑ GAME SUMMARY (pdf) stats.iihf.com. 1.9.2016. IIHF. Viitattu 4.12.2017. (englanniksi)
  29. ↑ EIHC Championships pointstreak.com. 10.2.2016. Pointstreak Sports Technologies Inc. Viitattu 22.5.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henrik_Haukeland&oldid=22580325”