Hana
Hana on venttiili, jota käytetään nesteen tai kaasun päästämiseen pois putkistosta.
Arkielämässä yleinen hanan versio on vesihana.
Useimmat hanat valmistetaan käyttäen raakamateriaalina (noin 60 %) messinkiä. Messingin lisäksi käytetään muita metalliseoksia, muun muassa sinkkiä. Pintamateriaalina hanoissa käytetään yleisesti kromia.lähde?
Hanoja on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin. Keittiöhanoissa on usein pitkä juoksuputki, joka helpottaa kannujen ja pullojen täyttämistä. Keittiöhanoista löytyy usein myös astianpesukoneliitäntä ja säädin, jonka kautta astianpesukoneen käyttöveden saantia hallitaan. Keittiöhanoja käytetään myös kodinhoitohuoneissa niiden käytännöllisen mallin ja pesukoneliitännän takia.
Historiaa
muokkaaVielä 1960-luvulla keittiöissä ja saniteettitiloissa oli erilliset hanat kylmälle ja lämpimälle käyttövedelle. Juoksuputki saattoi kuitenkin olla yhteinen; tällaisen sekoitushanan oli Thomas Campbell esitellyt jo 1880-luvulla[1]. Veden virtauksen ja lämpötilan säätöön tarvittiin siis kahta kättä, kunnes 1970-luvulle tultaessa yhdellä kädellä käytettävät yksiotehanat alkoivat yleistyä. Niiden ensimmäisiä valmistajia Euroopassa olivat tanskalainen Damixa ja suomalainen Oras.[2][3] Britanniassa erilliset hanat kylmälle ja lämpimälle vedelle ovat säilyneet yleisimpänä vaihtoehtona aiemmista rakennusmääräyksistä ja niistä syntyneestä perinteestä johtuen[4].
Pesuallas- ja suihkuhanojen asennus
muokkaaHana asennetaan lavuaarin yläpuolelle tai suihkussa poistoviemärin yläpuolelle. Hanaan kytketään lämmin- ja kylmävesiputket hanojen kuparista tai metallivaipalla suojatusta, joustavasta pex-muovista valmistettuihin liitosputkiin. Itse hana kiinnitetään pöydässä olevaan asennusreikään tai seinään erillisten kiinnityskappaleiden avulla.
Lähteet
muokkaa- ↑ Cusack, Ruby: Book Lauds Maritime Inventors rubycusack.com. Viitattu 11.8.2021.
- ↑ Tanskalaista laatua ja innovaatiota vuodesta 1932 Damixa. Viitattu 11.8.2021.
- ↑ Rantanen, Janne: Paikalliskilpailijan osto avitti Oraksen menestykseen Länsi-Suomi. 26.5.2015. Viitattu 11.8.2021.
- ↑ Hagerty, James R.: British Taps Run Hot Or Cold -- Rarely Both. The Wall Street Journal, 17.10.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.8.2021.