Friedrich Miescher
Johannes Friedrich Miescher (13. elokuuta 1844 Basel, Sveitsi – 24. helmikuuta 1895 Davos, Sveitsi) oli sveitsiläinen lääkäri ja biologi, joka eristi nukleiinihapon ensimmäistä kertaa vuonna 1869.[1][2]
| Johannes Friedrich Miescher | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. elokuuta 1844 Basel, Sveitsi |
| Kuollut | 26. elokuuta 1895 (51 vuotta) Davos, Sveitsi |
| Koulutus ja ura | |
|
|
|
Elämä ja ura
muokkaaMiescherin isä oli lääkäri ja opetti patologista anatomiaa Baselin yliopistossa. Valmistuttuaan lääkäriksi vuonna 1868 Miescher päätti kuulo-ongelmansa vuoksi suunnata uransa lääketieteelliseen tutkimukseen. Hän löysi vuonna 1869 työskennellessään Ernst Hoppe-Seylerin alaisuudessa Tübingenin yliopistossa aineen infektioiden aiheuttamasta mädästä, joka sisälsi sekä fosforia että typpeä. Aine, jota aluksi kutsuttiin nukleiiniksi, koska se näytti olevan peräisin solujen ytimistä, tunnettiin nukleiinihappona vuoden 1874 jälkeen, kun Miescher erotti sen proteiini- ja happo-osiin. Nykyään se tunnetaan nimellä deoksiribonukleiinihappo eli DNA. Miescher jatkoi tutkimuksiaan sitten Leipzigissa Carl Ludwigin laboratoriossa.[1][2]
Palattuaan professoriksi Baselin yliopistoon, jossa hänen isänsä ja sittemmin hänen setänsä olivat aiemmin toimineet, Miescher löysi lohen siittiöistä nukleiinihappoa ja protamiinia. Miescher ei menestynyt opettajana ja hänen ujoutensa ja keskittymisensä tutkimukseensa vaikeuttivat hänen suhdettaan oppilaisiinsa. Kesti vuosia ennen kuin nukleiinihapon merkitys tunnustettiin. Miescher itse uskoi, että proteiinit, eivät hapot, olivat perinnöllisyyden molekyylejä.[1][2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Miescher, Johannes Friedrich DNA Learning Center, Cold Spring Harbor Laboratory.. 2011. Viitattu 01.06.2022.
- ↑ a b c Friedrich Miescher and the discovery of DNA Developmental Biology. 2005. Viitattu 01.06.2022.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedrich Miescher Wikimedia Commonsissa