Fredrik Wilhelm Pipping
Fredrik Wilhelm Pipping (14. joulukuuta 1783 Turku – 23. tammikuuta 1868 Helsinki) oli suomalainen professori, senaattori ja Turun akatemian sekä myöhemmin Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastonhoitaja vuosina 1814–1845. Hänen edeltäjänsä tässä virassa oli teoreettisen filosofian professori Gabriel Palander ja seuraajansa oppihistorian professori Alexander Blomqvist.[1]
| Fredrik Wilhelm Pipping | |
|---|---|
 Fredrik Wilhelm Pipping, Karl Peter Mazérin maalaama muotokuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. joulukuuta 1783 Turku |
| Kuollut | 23. tammikuuta 1868 (84 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | professori, senaattori, kirjastonhoitaja |
Pippingin vanhemmat olivat merikapteeni Jost Joakim Pipping (1720–1793) ja Magdalena Catharina Lexell (1745–1804) Turusta.[2]
Ura
muokkaaPipping oli senaatin talousosaston jäsen 1841–1855 ja sen kirkollistoimituskunnan päällikkö 1841–1853.[3]
Pipping muistetaan etenkin kokoamastaan suomenkielisen kirjallisuuden bibliografiasta sekä työstään Turun palossa tuhoutuneen akatemian kirjaston uudelleen kokoamiseksi. Tässä työssä hänelle oli suureksi avuksi kirjankeräilijä Matti Pohto.[4]
Pipping on kirjoittanut esimerkiksi suomalaisen kirjapainotaidon historiasta teoksessa Några historiska underrättelser om boktryckeriet i Finland (Suomen tiedeseura, julkaistu useana osana vuosina 1842–1867).
Trivia
muokkaaPipping aateloitiin vuonna 1839 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen seuraavana vuonna aatelisena sukuna 207, vanhalla nimellä Pipping.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Kansalliskirjaston historialinja (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yrjö Kotivuori, Fredrik Vilhelm Pipping Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Tuija Laine: Pipping, Fredrik Wilhelm (1783 - 1868) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001 (päivitetty 31.7.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Tuija Laine: [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7972 Pipping, Fredrik Wilhelm (1783 - 1868)] kansallisbiografia.fi. Viitattu 29.6.2022.
- ↑ Finlands ridderskaps och adels kalender, 1956, s. 329
Kirjallisuutta
muokkaa- Terttu Kaivola: Messukirjasta meteli: Suomalaisen kirjan viisi vuosisataa. Helsinki:Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988. ISBN 951-717-522-1
- Kaija Sitari: Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja (verkkoversio). (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2001