Finlayson

Finlayson sai alkunsa skotlantilaisen James Finlaysonin vuonna 1820 perustamasta konepajasta ja valimosta Tampereella. Silloinen tehdas valmisti karstaus- ja kehruukoneita villan ja pellavan kehruuta varten. Yritys menestyi kuitenkin heikosti, sillä koneet eivät käyneet kaupaksi. Finlayson siirtyikin koneiden valmistuksesta puuvilla- ja villalangan kehruuseen sekä kankaan kudontaan. Suomen puuvillateollisuuden alkuna pidetään vuotta 1828, jolloin Finlaysonin tehtaasta tuli puuvillatehdas. Jo vuonna 1831 puuvillalankojen myynti ulottui kaikkialle Suomessa. Puuvillatehdas nousi Suomen suurimmaksi tehtaaksi 1840-luvulla ja Pohjoismaiden suurimmaksi 1850-luvulta aina 1920-luvulle. Pohjoismaiden ensimmäiset sähkövalot syttyivät Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882. 1900-luvulle tultaessa Finlaysonilla oli työntekijöitä noin 3 300. Yhtiö laajeni yritysostoin myös muovi- ja sahateollisuuteen.

Vuonna 1836 iäkäs James Finlayson myi tehtaansa rääveliläiselle (nykyään Tallinna) liikemiehelle Carl Samuel Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauchille ja toimi pari vuotta neuvonantajana ennen paluutaan kotimaahansa. Tehtaalla oli hyvä maine ja Finlayson edellytti ostajien säilyttävän hänen nimensä yhtiön nimessä. Uudeksi nimeksi tuli Finlayson & Co.

Finlaysonin tehdasalueesta Tampereella tuli merkittävä keskittymä, jonne perustettiin ja rakennettiin asuntoja, oma koulu, sairaala, sairauskassa, kirjasto ja kirkko. Tehdas avasi Tampereen ensimmäisen säästöpankin ja osuuskaupan.

Vuonna 1934 Finlayson osti 50,1 prosenttia Osakeyhtiö Forssan osakkeista Isak Julinilta. Tällä vuonna 1857 perustetulla yhtiöllä oli puuvillakehräämö, kutomo ja sahalaitos Forssassa. Osakeyhtiö Forssa fuusioitiin Finlaysoniin samana vuonna ja uuden yhtiön nimeksi tuli Oy Finlayson-Forssa Ab.

Vuonna 1964 yhtiöön fuusioitiin Vaasan Puuvilla Oy. Vuonna 1856 perustettu Vaasan Puuvilla omisti Vaasassa puuvillakehräämön, kutomon, värjäämön, ompelulankatehtaan ja viimeistelylaitoksen. Viimeksi Finlaysoniin fuusioitiin vuonna 1973 Porin Puuvilla Oy. Tällä 1898 perustetulla yhtiöllä oli puuvillakehräämö, kutomo ja värjäämö Porissa Isosannan kaupunginosassa Kokemäenjoen pohjoisrannalla. Vuoden 1973 fuusion yhteydessä yhtiön nimi muutettiin Oy Finlayson-Forssa Ab:sta Oy Finlayson Ab:ksi. ^[4]

Finlaysonin toiminta kutistui merkittävästi 1980-luvun kuluessa. Vuonna 1986 Asko Oy hankki Finlaysonin osake-enemmistön, ja yhtiö fuusioitiin Askoon joulukuussa 1988. Huhtikuussa 1998 Finlaysonin liiketoiminta myytiin norjalaiselle Sagatex ASA:lle, joka puolestaan myi sisustustekstiililiiketoiminnan edelleen marraskuussa 2000 CapManin Espe Group Oy:lle. Espe Group muutti 2005 nimensä Finlayson & Co Oy:ksi, jonka tytäryhtiö uusi Finlayson Oy on. Ikaalisten kutomo, Forssan työvaatekankaiden tehdas ja Forssan muovitehdas jäivät 2001 Sagatex ASA:n uuteen Finlayson Forssa Oy -nimiseen tytäryhtiöön.^[4]

Marraskuussa 2008 Finlayson Forssa Oy ilmoitti konkurssista. Työt tehtaalla päättyivät konkurssipesän lukuun 23. tammikuuta 2009.^[5] Työvaatekankaita valmistava yhtiö ei ole saanut riittävästi tilauksia, kun aiempi pääasiakas Puolustusvoimat päätyi tilaamaan asepukukankaat kaukoidästä. Konkurssin yhteydessä Finlayson Oy vakuutti, että Finlayson Forssan konkurssi ei vaikuta sisustustekstiilejä tuottavan Finlayson Oy:n toimintaan. Tammikuussa 2009 yhtiö kuitenkin ilmoitti koko henkilökuntaa koskevien yt-neuvottelujen aloittamisesta sekä maaliskuussa Forssan tuotantoyksikön sulkemisesta. Sen tuotanto ajettiin alas syyskuussa 2009, mutta kaupunkiin jäivät vielä yhtiön malliosasto ja logistiikkakeskus.

Omistaja Capman myi kesäkuussa 2014 Finlaysonin kodintekstiililiiketoiminnot mainostoimisto Bob the Robotin perustajille Jukka Kurttilalle ja Petri Pesoselle sekä finanssialalla toimineelle Risto Voutilaiselle. Jukka Kurttilasta tuli Finlaysonin toimitusjohtaja. Familon myytiin samalla ruotsinvirolaiselle tekstiilitehtailijalle Peter Huntille ja hänen yritykselleen Wendrelle, joka on tehnyt alihankintaa muun muassa Ikealle.^[6]

Oma logistiikkakeskus suljettiin keväällä 2019 ja toiminnot siirrtyivät ostopalveluna Posti Oyj:lle

Finlaysonin tehdasalue on olemassa edelleen Tammerkosken rannalla Tampereen keskustassa.

Vuonna 2019 Finlayson hankki omistukseensa Reino- ja Aino-tossut.^[7]

Vuonna 2021 Finlaysonin, Makia Clothing Oy:n ja Vallila Interiorin omistus keskitettiin uuteen holdingyhtiöön nimeltä Manna & Co. Näiden lisäksi uusi yhtiö oli ostanut 20 prosenttia Sasta-yhtiöstä, ja mukaan tuli myös Finlaysonin tytäryhtiö Reino & Aino. Kunkin yhtiön keskeiset osakkaat jatkoivat emoyhtiön omistajina, ja järjestely toteutettiin osin osakevaihdolla.^[8]

Manna & Co jätti lokakuussa 2023 Helsingin käräjaoikeuteen hakemuksen yrityssaneeraukseen. Samalla jätettiin myös sen tytäryhtiöiden Finlaysonin, Makian ja Vallilan hakemukset saneerausmenettelyyn.^[9]

Finlaysonin nykyinen ateljee sijaitsee Helsingin Vallilassa. Finlayson käyttää suunnittelussaan free-lance-suunnittelijoita.

Finlaysonin tunnettuja klassikkokuoseja ovat suunnitelleet esimerkiksi Aini Vaari (Coronna vuonna 1958, Taimi vuonna 1961), Pirkko Hammarberg (Optinen Omena vuonna 1973) ja Eine Lepistö (Aalto vuonna 1977)^[10]

Finlaysonin sisustustekstiileille on myönnetty suomalaisesta suunnittelusta kertova Design from Finland -merkki, lisäksi monet tuotteet on kehitetty yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa.

Finlaysonin haavena on olla maailman läpinäkyvin tekstiilialan yritys. Yritys on tehnyt työtä tavoitteen edistämiseksi, esimerkiksi julkaisi vastuullisuuden tavoiteohjelman, joka jatkui vuoteen 2020 saakka. Yritys on myös kierrätyskampanjoiden kautta kerännyt asiakkailta tuotteita kierrätykseen ja antanut niille uuden elämän valmistamalla esimerkiksi kierrätetyistä farkkuvaatteista froteepyyhkeitä ja vanhoista pussilakanoista räsymattoja.^[11] Yritys valittiin toimialan vastuullisimmaksi toimijaksi kahtena vuonna peräkkäin (2016–2017) Sustainable Brand Index -kuluttajatutkimuksessa.^[12]

Elokuussa 2017 Finlayson tiedotti järjestävänsä viikon kestävän kampanjan, jonka aikana naispuoliset asiakkaat saisivat ostoksistaan 17 prosentin alennuksen mutta miesasiakkaat maksaisivat normaalin hinnan. Miesten ja naisten maksamien hintojen erotus lahjoitettaisiin Naisasialiitto Unionille. Kampanjan tarkoituksena on Finlaysonin mukaan herättää keskustelua miesten ja naisten välisestä palkkaerosta.^[13][14] Tiedote sai runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa ja osa kommentoijista kyseenalaisti kampanjan laillisuuden. Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Kurttila sanoi olevansa varma siitä että kampanja rikkoisi tasa-arvolakia ja totesi kampanjan olevan "tietoinen ja harkittu riski".^[15] Tasa-arvovaltuutettu sai asiasta yhteensä 16 valitusta ja lukuisia yhteydenottoja^[16][17]. Finlayson tarkensi myöhemmin kampanjaansa siten että kuka tahansa saisi pyytäessään alennuksen sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvovaltuutettu vaati Finlaysonia täsmentämään kampanjaansa koskevaa markkinointiaan siten, että siitä kävisi selvästi ilmi, että jokaisella olisi mahdollisuus saada hinnanalennus sitä erikseen pyytämättä.^[16] Kurttila totesi yhtiön olevan pahoillaan valtuutetun päätöksestä mutta että yhtiö tekisi muutoksia kampanjaansa.^[18]

• Finlaysonin tehtaanmyymälä (rakennus Tampereella)
• Julkujärven leirikeskus (Finlaysonin rakennuttama leirikeskus Ylöjärvellä)
• Plevna (kutomosali; Pohjoismaiden ensimmäiset sähkövalot)

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finlayson.

• Finlaysonin verkkosivut
• VirtualTampere: Virtuaalivierailu Finlaysonin myymälään
• Tekstiilejä Tampereelta
• Finlaysonin puuvillatehdas 100-vuotias. Suomalaisen teollisuuden merkkipäivä, Aamulehti, 09.05.1920, nro 106, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Ylen Elävä arkisto: Suomalainen tuotanto ponnisti vientiin 1960-luvulla