Estejuoksu

Kierroksen pituuteen vaikuttaa vesieste, joka radasta riippuen on joko radan sisäpuolella tai ulkopuolella. Kansainvälisen yleisurheiluliiton WA:n sääntöjen mukaan esteen korkeus on miehillä 91,4 senttimetriä ja naisilla 76,2 senttimetriä. Toisin kuin aitajuoksussa, estejuoksun esteet ovat kiinteitä, eivätkä ne kaadu juoksijan osumasta tai törmäyksestä. Joillakin juoksijoilla on tapana jopa astua esteen päälle. Kuivaesteiden leveys on vähintään 3,94 metriä ja esteen yläparrun, poikkileikkaukseltaan neliönmuotoisen palkin sivun pituus on 12,7 senttimetriä. Vesihaudan este on leveydeltään 3,66 metriä.

Neljä esteistä on kuivaesteitä, jotka on sijoiteltu eri puolille juoksurataa. Viides, juoksuradan toisessa päädyssä sijaitseva este on vesieste, jossa välittömästi esteen takana sijaitsee vedellä täytetty kalteva syvennys, vesihauta, joka on syvimmästä kohdastaan 50–70 senttimetriä, ja syvyys vähenee radalla eteenpäin mentäessä 3,66 metrin matkalla. Mitä pitemmälle vesihautaan juoksija esteen yli hyppää, sitä vähemmän hän uppoaa jaloistaan veteen.

 

Estejuoksua on juostu erimittaisilla matkoilla olympiakisoissa vuoden 1896 ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Antwerpenin olympialaisissa vuonna 1920 estejuoksun viralliseksi kilpailumatkaksi vakiintui 3 000 metriä.

Naisten estejuoksulla on huomattavasti lyhyemmät perinteet. IAAF otti sen viralliseksi lajikseen vasta vuonna 1997, ja ensimmäistä kertaa arvokisojen ohjelmassa naisten 3 000 metrin estejuoksu oli 2005 yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä.

Miesten estejuoksua ovat koko 1990- ja 2000-luvun hallinneet ylivoimaisesti Kenian itäosissa elävän kalenjin-heimon juoksijat.

Pääartikkeli: Estejuoksu olympialaisissa

Estejuoksu on ollut olympialaisissa yleisurheilun kilpailutapahtumana miehillä vuodesta 1920 ja naisilla vuodesta 2008. Yleisurheilun MM-kilpailuissa estejuoksu ollut kisahistorian alusta alkaen, vuodesta 1983. Juoksumatkan menestynein maa arvokilpailuissa on Kenia.^{[3][4][5][6][7]}

Miesten 3 000 metrin estejuoksun maailmanennätystä pitää hallussaan etiopialainen Lamecha Girma ajalla 7.52,11. Hän juoksi ennätyksen 9. kesäkuuta vuonna 2023 Pariisissa.^[1][8] Matkan Suomen ennätys on 8.10,67 ja se on Jukka Keskisalon nimissä. Hän juoksi ennätyksen Zürichissä vuonna 2009.^[9] Euroopan ennätys on Ranskan Mahiedine Mekhissi-Benabbadin Timanttiliigan kilpailussa Pariisissa 6. heinäkuuta 2013 juoksema 8.00,09.^[10] Ensimmäisenä kahdeksan minuutin haamurajan alitti Kenian kalenjin-heimoon kuuluva Moses Kiptanui vuonna 1995 Zürichin GP-kilpailussa.

Naisten maailmanennätystä pitää hallussaan kenialainen Beatrice Chepkoech, joka juoksi 20. heinäkuuta 2018 ajan 8.44,32.

IAAF (nyk. WA) laati estejuoksun säännöt virallisesti vasta vuonna 1953, ja miesten virallisesta maailmanennätyksestä alettiin pitää kirjaa vuoden 1954 alusta. Naisten virallinen maailmanennätys on noteerattu vuoden 2000 alusta lähtien.^[11]